Termien sisäilmasairaus, hometalosairaus tai homesairaus käytölle ei ole lääketieteellisiä perusteita, joten niitä ei tulisi käyttää terveydenhuollossa, linjaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman terveydenhuollon asiantuntijaryhmä kannanotossaan.
Asiantuntijaryhmän mukaan myös muissa yhteyksissä termien käyttöä tulisi välttää, koska ne sisältävät oletuksen, että ihmisen toimintakykyä haittaava oireilu sisäympäristöissä tai sairastuminen johtuisi pelkästään sisäilman epäpuhtauksista.
Asiantuntijaryhmän mukaan ihmisten sisäympäristöissä kokemat oireet voivat johtua lukuisista syistä. Kannanoton mukaan olennaista on hoitaa ja kuntouttaa ihmistä tukeutuen parhaaseen lääketieteellisen tietoon sekä kehittää yhä parempia hoito- ja kuntoutusmuotoja.
Sisäilman laatua ja sitä kautta ihmisten hyvinvointia sisäympäristöissä voidaan edistää huolehtimalla talotekniikan toimivuudesta sekä korjaamalla rakennuksissa havaitut epäpuhtauslähteet ja vauriot.
Sisäilman epäpuhtaudet eivät ole riskitekijä Suomessa
Asiantuntijoiden mukaan jotkut sisäilman epäpuhtaudet lisäävät yksittäisten sairauksien riskiä, mutta Suomessa ne eivät ole minkään sairauden voimakas riskitekijä. Tästä syystä ei ole perusteltua käyttää näistä sairauksista termiä sisäilmasairaus.
– Esimerkiksi kodin kosteusvauriot lisäävät erityisesti lasten astmariskiä. Toisaalta tiedämme, että astmariskiin vaikuttavat lukuisat muutkin ympäristötekijät eivätkä kosteusvauriot ole erityisen voimakas riskitekijä näiden joukossa, asiantuntijaryhmän jäsen, ylilääkäri Jussi Karjalainen sanoo tiedotteessa.
Sisäilmasairaus termiä käytetään usein viittaamaan monimuotoiseen, merkittävästi työ- ja toimintakykyä heikentävään oireiluun rakennuksissa, joissa valtaosa ihmisistä ei oireile. Tämän kaltainen monimuotoinen oireilu täyttää usein ympäristöherkkyyden kriteerit.
– Ratkaisevaa ympäristöherkkyyden syntymiselle on, että ihminen kokee tietyt ympäristötekijät, kuten tuoksut, kemikaalit tai sisäilman, haitallisiksi tai vaarallisiksi. Oireet ovat kyllä todellisia, mutta niiden syntyyn vaikuttavat pääosin muut tekijät kuin sisäilman epäpuhtaudet. Tällöin on kyse toiminnallisista oireista, joiden helpottamiseen on saatavissa apua, asiantuntijaryhmän jäsen, ylilääkäri Risto Vataja perustelee.