– Rokotusten ja tartuntojen runsauden takia suurimalla osalla maamme väestöstä on tänä keväänä hyvä suoja vakavaa koronavirustautia vastaan. Se mahdollistaa, että yhteiskuntaa voidaan alkaa avata ja rajoituksia purkaa hallitusti. Jo tämän kevään aikana saataneen lisäksi uusia lääkkeitä vakavan koronavirustaudin hoitoon, kirjoittavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Markku Tervahauta ja terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen Helsingin Sanomissa.
He toteavat, että viimeistään syksyllä tullee kuitenkin vaihe, jossa tartuntojen määrä alkaa muun muassa kontaktien lisääntymisen takia jälleen kasvaa – etenkin niillä, joilla ei ole rokotusten tai sairastetun taudin tuomaa suojaa.
Epävarmuutta heidän mukaansa aiheuttaa se, että emme toistaiseksi tiedä tarkkaan, kuinka pitkään tartunnan saaneiden ja rokotettujen suoja vakavaa sairastumista vastaan säilyy ja kuinka se tehoaa mahdollisia uusia virusmuunnoksia vastaan.
– Tästä huolimatta voimme tehdä paljon, jotta voimakkaille, arkea merkittävästi haittaaville ja toisaalta perusoikeuksia kaventaville rajoitustoimille ei olisi enää tarvetta, Tervahauta ja Salminen sanovat.
Heidän mukaansa hyvinvointialueilla on jo nyt varauduttava siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakyky säilyy epidemian hallinnan vaatimista toimista ja sairaanhoidon tarpeiden oletettavasta kasvusta huolimatta.
Kansallisesti meidän on syytä varautua tuleviin pandemioihin, aivan kuten varaudumme muihin vakaviin kriiseihin. Tämä edellyttää investointeja ja uusien teknologisten innovaatioiden hyödyntämistä.
– Emme voi terveysturvallisuudessakaan turvautua vanhanaikaisiin malleihin, tarvitsemme ”monitoimihäivehävittäjän” iskukykyä. Terveydenhuoltomme on kyettävä vastaamaan äkillisesti kasvavaan infektiopotilaiden hoidon tarpeeseen. Tartunnanjäljityksen täytyy olla nopeaa, ja meidän on pystyttävä keräämään ja analysoimaan valtakunnallista seurantatietoa ajantasaisesti.
Heidän mielestään myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen resursseja on parannettava niin, että THL kansallisena terveysviranomaisena pystyy lakisääteisten tehtäviensä ja velvoitteidensa mukaisesti kohottamaan valmiuttaan selvästi ja pysyvästi.
Tervahauta ja Salminen toteavat, että väestön käyttäytyminen on merkittävä kysymys.
– Epidemian pitkittyessä ihmiset väsyvät. Ei voida olettaa, että he hyväksyvät jatkuvasti toistuvat ja laajat rajoitukset. Siksi on tärkeää, että heti kun epidemiatilanne sallii, arki saadaan normalisoitumaan ja poikkeuksellisen tilanteen aiheuttama henkinen kuorma vähenemään.
Tervahaudan ja Salmi sen mielestä laajat rajoitukset on säästettävä tilanteisiin, joissa ne ovat välttämättömiä väestön hengen ja terveyden suojaamiseksi.
– Ihmisillä on oltava kokemus rajoitusten ja suositusten tarpeellisuudesta ja vaikuttavuudesta, jotta he toimivat tarvittaessa niiden mukaisesti tulevaisuudessakin.
Tervahauta ja Salminen toteavat, että koronaan kehitetään uusia lääkkeitä ja entistä parempia rokotteita koko ajan. Niiden käyttö ja sairastamisen kautta saatu immuniteetti pienentävät vähitellen tautitaakkaa.
– Erilaisiin kehityskulkuihin on kuitenkin varauduttava lääkkeiden ja rokotteiden ohella siten, että terveydenhuoltomme kantokykyä vahvistetaan.