Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen (ps.) osallistui noin 80 muun kansanedustajan tavoin torstai-illan keskusteluun, kun eduskunta käsitteli kansalaisaloitetta turkistarhauksen kieltämisestä.
– Minä en ole sillä tavalla mikään viimeisen päälle asiantuntija tässä turkistarhauksessa, mutta minä olen yrittäjätaustainen tyyppi ja elänyt ikäni yrittäjäperheessä, perheyrityksessä, ja sillä tavalla ymmärrän tuota, että ruvetaan toisten elinkeinoa laittamaan pois, Teuvo Hakkarainen lausui vastustuksensa aloitteelle.
Hakkaraisen mukaan sama ”ihme lobbausporukka” on ajanut rikkidirektiiviä, ilmastosopimuksia ja energiaveroja kuin tarhakieltoakin.
– Ne kuvat, mitä meille näytetään niistä kärsivistä eläimistä. Jos me menemme tuonne hullujenhuoneelle ja kaikki kuppaiset ja sairaat katselemme tuolla ja vetäisemme tuohon seinälle ne kuvat, niin eivät ne häävin näköisiä ole. Ne ovat ihan samannäköisiä kuin ne elukat, mutta emme me niitä kuvaa tänne ja tuo katseltavaksi, Hakkarainen viittasi eläinaktivistien keskiviikkona julkistamiin salakuviin.
Kansanedustaja pahoitteli, ettemme ole ”läheskään niin huolissamme niistä sairaista ihmisistä kuin näistä elukoista nyt – tai tämä porukka (eläinaktivistit eivät ole huolissaan)”.
Hakkarainen jatkoi kertomalla omasta koirastaan, jonka nimi on Ärrimurri.
– Se tuli tuolta Virosta ja erittäin huonossa kunnossa. Karva ei pysynyt eikä mitään. Piti laittaa matokuurit ja mitä siihen tarvitseekaan, mutta kun minä laitoin sen kuntoon, niin nyt karva kiiltää ja koira voi hyvin. Että me osaamme kyllä näistä pitää huolta.
Jos sotaveteraanit olisi kuvattu siihen aikaan kun he haavoittuvat, niin Hakkaraisen mukaan ”nämä ketut ja mitä näitä minkkejä on – nämähän ovat söpöläisiä heihin verrattuna”.
– Minä voin itse sanoa sen verran, että nuoruudessa minä elin semmoista elämää, että jos sen tuohon seinälle vetäisisi, niin tästä osa porukkaa lähtisi varmasti pois. Olen minä sen verran arpinen mies. Mutta nyt olen ihan hyvässä kunnossa. Ne on korjattu, hän kuvaili.
Teuvo Hakkaraisen mukaan turkistarhauseläimiä hoitava pitää elukat kunnossa, vaikka poikkeuksia on.
– Ei se voi olla absoluuttista, että niillä kaikilla olisi justiinsa kynnet leikattu ja uima-altaat kaikilla, eihän semmoista voi tapahtua. Tämä koko touhu on mennyt yli äyräitten.
– Tämän kaiken perusteella täytyy tämä kansalaisaloite hylätä, ja minun mielestäni meillä olisi paljon tärkeämpääkin tekemistä tässä talossa kuin tämmöistä hössöttää, Hakkarainen lopetti.
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen kommentoi Hakkaraisen puhetta sanomalla ajattelevansa päinvastoin.
– Sellainen yhteiskunta, joka kohtelee myös eläimiä, siis heikoimpia, hyvin, on todennäköisesti parempi myös kaikille muille, siis myös sotiemme veteraaneille ja muille sellaisille ihmisryhmille, jotka ovat joutuneet kokemaan kovia. Sellainen yhteiskunta, joka välittää ylipäätään tuntevista olennoista, on varmasti meille kaikille pitkän päälle parempi, Oras Tynkkynen totesi.
”Kaksilla rattailla”
Toisessa puheenvuorossaan Teuvo Hakkarainen sanoi, että eläinkuvilla lobbaava porukka ”on hyvin semmoista humanitääristä ja semmoista”.
– Nehän hyväksyvät tämmöisen monikulttuurisuuden, jossa käytetään eläinuhreja. Nyt ei ole kauaa aikaa, kun oli, tämä on lehtitieto minulla, pässi viety kerrostaloon – ja uhrieläimeksi. Siellä se pässi odotti, että siltä katkaistaan kaula ja veri valutetaan pois, ja sillä tavalla joku syntien anteeksi saaminen vai mikä lie siinä ollut, hän kuvaili.
Keskustan Mauri Pekkarinen huusi väliin, että ”ei käynyt häävisti pässille”.
– Ei kun se saatiin onneksi se pässi pois sieltä. Poliisit tulivat väliin. Mutta tämä sama porukka on hyväksymässä sitten tätä. Ne menevät kaksilla rattailla. Ne eivät ymmärrä itsekään, mitä ne ovat tekemässä, Hakkarainen jatkoi.
Kansanedustaja Hakkarainen kehui myös turkisrahoilla työtä tekeviä yrittäjien lapsia, jotka ”ovat varmasti oppineet penskasta asti tekemään töitä”.
– Sen verran siitä maaseudusta vielä, että meilläpäin on töitä. Esimerkiksi kävyn keräämistä. Ei löydy siihen porukkaa. Marjan keräämistä mansikkapelloilta. Minun ikäluokka kävi aina kesätöissä siellä.
– Nyt siellä on venäläisiä insinöörejä, lääkäreitä, jotka ovat kesällä siellä hankkeissa. Niitä työpaikkoja on, mutta ne ovat kausiluontoisia ja ulkomaalaiset tekevät ne työt. Nämä, jotka ovat yrittäjiä, tekevät, siinä on oma nahka pelissä. Se on varmasti tuottavaa, ja maaseutu pysyy elävänä tällä tavalla, Hakkarainen sanoi.