Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemen mielestä työehtosopimukset on siirrettävä vihdoin 2000-luvulle.
– Suuri osa työehdoista on sovittu ennen Suomen liittymistä Euroopan unioniin, ja pykälät on laadittu 1970- ja 1980-lukujen tarpeisiin. Työehtosopimusten uudistaminen on keskeinen tavoite, kun Teknologiateollisuuden työnantajat ry aloittaa syksyllä neuvottelut uusista valtakunnallisista työehtosopimuksista, hän toteaa.
– Työehtosopimuksissa on paljon sekä palkansaajille että työnantajille tärkeitä pykäliä. Kaikkea ei tarvitse repiä auki, mutta kokonaisuutta on katsottava tämän päivän silmin ja haettava yhdessä toimivat ratkaisut, korostaa Ruohoniemi.
Hänen mukaansa maaliskuussa päätetty Teknologiateollisuus ry:n strategiamuutos ei tarkoittanut sitä, että yrityskohtaisen sopimisen valitsevat yritykset pääsevät uudistumisen polulle ja vanha tuttu valtakunnallinen sopiminen saa jäädä polkemaan paikalleen. Yritykset odottavat näyttöjä myös valtakunnantason neuvottelupöydistä.
Vientivetoisuuden tarve ei ole vähentynyt
Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n tavoitteena syksyn neuvotteluissa ovat Ruohoniemen mukaan vastuulliset työmarkkinasopimukset, jotka vahvistavat ja turvaavat vientiyritysten ja suomalaisen työn kilpailukykyä ja sitä kautta hyvää työllisyyttä.
Keskeisenä tavoitteena on myös lisätä yrityskohtaisen sopimisen mahdollisuuksia ja uudistaa työehtosopimuksia kokonaisuudessaan. Olennaista on myös turvata häiriötön ja vakaa toimintaympäristö.
– Kilpailukyvyn turvaaminen on työllisyydelle avainasia. Taloudessa menee nyt globaalisti lujaa, kun korona-aikana patoutunut kysyntä purkautuu. Pidemmän ajan ennusteet kuitenkin kertovat, että Suomi siirtyy koronamyllerryksen jälkeen hitaan talouskasvun aikaan. Lisäksi Suomen Pankki arvioi, että nykytiedon valossa Suomen kilpailukyky on jälleen heikentymässä. Tässä tilanteessa tarvitaan malttia ja varovaisuutta, Ruohoniemi sanoo.
Hän huomauttaa, että paikallinen sopiminen on tärkeä osa kilpailukykyä.
– Korona-aika on tuonut jälleen esiin yritysten väliset suuret erot ja yrityskohtaisten ratkaisujen tarpeen. Teknologiateollisuuden sopimuksissa on enemmän paikallisen sopimisen mahdollisuuksia kuin monilla muilla aloilla. Edelleen on kuitenkin tehtävää, jotta sopimukset loisivat parhaan mahdollisen perustan työpaikoilla tapahtuvalle sopimiselle, Ruohoniemi sanoo.
Hän pitää vientivetoista palkanmuodostusta välttämättömänä.
– Vientiteollisuuden yritykset luovat suoraan ja välillisesti 42 prosenttia Suomen kaikista työpaikoista, ja teollisuuden kilpailukykyyn vaikuttavat merkittävästi myös muilta aloilta tulevat kustannukset. On siis perusteltua, että kansainvälisessä kilpailussa toimiva vientiteollisuus asettaa jatkossakin raamit sille, kuinka paljon työvoimakustannukset voivat työmarkkinoilla nousta.