Suomen hallitus on kehysriihessä päättänyt toteuttaa EU:n potilasdirektiivin niin sanotulla sairausvakuutusmallilla, jonka mukaan ulkomaisesta hoidosta maksettaisiin samat sairausvakuutuskorvaukset kuin Suomessa toimivista yksityisistä terveydenhoitopalveluista. Suomelle päätös on edullinen, mutta se ei toteuta direktiivin tarkoitusta.
– Siinä on riski, että meidän sairausvakuutusmalli ei pidä, mutta tällä hetkellä se olisi yksinkertaisin ja edullisin ratkaisu Suomen kannalta, sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee sanoo Nykypäivälle.
STM:n arviomuistiossa todetaan, että korvauskäytäntö voitaisiin viedä ennen pitkää EU-tuomioistuimen tutkittavaksi. ”EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntö huomioiden on mahdollista, että Suomi velvoitettaisiin muuttamaan rajoittavaa korvauskäytäntöään potilaan edun mukaiseksi”, muistiossa todetaan.
– Kaikki tietävät jo, että tämä malli ei tule kestämään. Tässä tilanteessa se on kuitenkin parempi vaihtoehto, Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Matti Pöyry toteaa Nykypäivälle.
Omavastuumalli olisi epäedullinen
Potilasdirektiivin mukaan ulkomailta terveydenhoitoa hakevan kansalaisen sairaanhoitokustannukset pitäisi korvata vähintään sen suuruisina kuin kotimaassa. Tämän olisi toteuttanut niin sanottu omavastuuosuusmalli, jossa ulkomaisesta hoidosta olisi korvattu potilaalle yhtä paljon kuin suomalaisesta julkisesta palvelusta vähennettynä potilaan omavastuuosuudella.
Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY) toiminnanjohtaja Ismo Partasen mukaan STM:n virkamiehet puolsivat Rajat ylittävän terveydenhuollon ohjausryhmässä potilasjärjestön ja THL:n ohella omavastuuosuusmallia. Kyseisen mallin mukaan ulkomaisista terveydenhoitopalveluista olisi korvattu sama summa kuin kotimaisista julkisista palveluista vähennettynä potilaan omavastuuosuudella. STM:n arvion mukaan tämä olisi maksanut kunnille noin 100 miljoonaa euroa.
LPY:n Partanen kuitenkin huomauttaa, että kustannukset olisivat nousseet vuosien kuluessa satoihin miljooniin euroihin.
Terveysturismin lisääntymistä on vaikea ennakoida. Ainakin pääkaupunkiseudulta olisi siirrytty shoppailemaan terveyspalveluita Tallinnasta. Suurille terveyspalveluketjuille ei olisi ollut ongelma siirtää toimipisteitä Viroon, mutta kotimaisille pienille toimijoille se olisi ollut kauhistus.
Rahoitusjärjestelmä remonttiin
Periaatteessa EU:n lainsäädäntö ja palveluiden vapaan liikkuvuuden periaatteet eivät kiellä kotimaisten yritysten asettamista huonompaan asemaan suhteessa ulkomaisiin kilpailijoihin. Tämä on todettu ohjausryhmän työ- ja elinkeinoministeriöltä pyytämässä lausunnossa. TEM:n mielestä omavastuuosuusmalli johtaisi elinkeinotoiminnan siirtymiseen ulkomaille, ja suosittaa siksi sairausvakuutusmallia.
– Eihän kukaan ole niin typerä, että omiaan sorsisi, Partanen sanoo.
Hän arvioi, että tässä vaiheessa on haluttu valita turvallisin ja taloudellisesti realistisin ratkaisu, jonka jälkeen on kolme vuotta aikaa laittaa palikat kuntoon. Samoilla linjoilla on myös Sillanaukee.
– Voisi ajatella, että tämä olisi välimenokauden ratkaisu, hän sanoo.
Pidemmän päälle potilasdirektiivin toteuttaminen kotimaisia yksityisiä palveluntuottajia syrjimättömällä tavalla edellyttäisi sitä, että terveyspalveluiden tuottamisvastuu eriytettäisiin rahoitus- ja järjestämisvastuusta. Potilas saisi itse valita, mistä palvelunsa hankkii.
– Silloin se olisi yksikanavarahoitus. Sinällään ei ole merkitystä, mikä taho rahoittaja on, mutta potilaan saama tuki seuraa hänen mukanaan on tuottaja sitten kotimainen tai ulkomainen, Pöyry sanoo.
Tämän hallituskauden aikana rahoitusjärjestelmän remonttia kuitenkin tuskin nähdään.
– Siitä, mietitäänkö sairausvakuutuksen puolen rahoituskuvioita laajemmin, on kuitenkin viestitty, että se ei vielä tällä hallituskaudella tapahtuisi. Voi olla, että se on ajankohtainen joko tämän direktiivin takia ensi kaudella, tai sitten muutoin ajaudutaan siihen, että sitä pitää tarkastella uudelleen, Sillanaukee sanoo.
EU:n potilasdirektiivin muutokset kotimaiseen lainsäädäntöön on tarkoitus saattaa voimaan ensi vuoden alusta. Lakiesitykset tulevat eduskunnan käsiteltäväksi syksyllä.