Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tuoreiden tutkimustulosten mukaan koulutusryhmien välisiä eroja terveydessä, toimintakyvyssä ja elintavoissa ei ole onnistuttu kaventamaan 2000-luvulla.
Suurin osa mittareista osoittaa erojen pysyneen ennallaan. Muutaman mittarin osalta erot alimman ja ylimmän koulutusryhmänvälillä näyttävät jopa kasvaneen vuodesta 2000 vuoteen 2017.
Koulutusryhmien väliset erot ovat kasvaneet vapaa-ajan liikunnassa ja päivittäisessä tupakoinnissa. Yhä useampi alimpaan koulutusryhmään kuuluva ei harrastanut liikuntaa vapaa-ajallaan.
Korkeakoulutetuista yhä useampi on vähentänyt tupakointiaan. Alimmassa koulutusryhmässä päivittäin tupakoivien osuus ei ole merkittävästi pienentynyt.
– Koulutusryhmien välisten erojen kasvu liikunnassa ja tupakoinnissa on huolestuttavaa myös terveyserojen kehityksen kannalta. Nämä elintavat ovat yhteydessä moniin sairauksiin ja toimintakyvyn rajoitteisiin. Myös koronaepidemian rajoitustoimien vaikutuksia elintapoihin on tärkeä arvioida koulutusryhmittäin – tästä julkaisemme uusia tutkimustuloksia lähiaikoina, sanoo THL:n johtava asiantuntija Päivikki Koponen.
Eroja terveydessä, toimintakyvyssä ja elintavoissa
Alimpaan koulutusryhmään kuuluvien terveys ja toimintakyky olivat heikompia korkeammin koulutettuihin verrattuna lähes kaikilla muuttujilla tarkasteltuna. Lisäksi matalammin koulutettujen elintavat olivat terveyden kannalta huonompia sekä vuoden 2000 että 2017 tutkimuksessa.
Esimerkiksi 2017 alle neljäsosa korkean koulutuksen saaneista koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Alimmassa koulutusryhmässä vastaava osuus oli yli 40 prosenttia.
Eri koulutusryhmien väliset erot olivat jyrkimmät puolen kilometrin kävelyvaikeuksissa, heikentyneessä työkyvyssä ja päivittäisessä tupakoinnissa niin naisilla kuin miehilläkin. Vain psyykkisessä kuormittuneisuudessa ei havaittu merkitseviä eroja koulutusryhmien välillä.
Erojen taustalla monta tekijää
Suomessa on jo pitkään tavoiteltu terveyserojen kaventamista, mutta toivottuja muutoksia ei ole tapahtunut.
THL:n tutkimuspäällikkö Tuija Martelinin mukaan terveyserot ovat sitkeä ongelma, jonka taustalla on monia toisiinsa kietoutuneita tekijöitä.
– Myös erojen kaventamiseksi tarvitaan toimia yhteiskunnan eri alueilla, kuten koulutuksessa, työelämässä ja palvelujärjestelmässä. Erilaisilla syrjinnän ehkäisemiseen ja osallisuuden edistämiseen tähtäävillä toimilla voidaan vaikuttaa tulevien ikäluokkien terveyseroihin. Terveyserojen kaventaminen ei onnistu yksittäisillä toimilla tai lyhytaikaisilla hankkeilla, Martelin sanoo.
Tutkimustiedot kerättiin terveystarkastusten, kyselylomakkeiden ja haastatteluiden avulla.