Taustalla on se, että laitoskeskeiseen sairaanhoitoon on viimeisen parinkymmenen vuoden ajan haettu aktiivisesti muutosta. Laskennalliset sairaansijat ovatkin vähentyneet kaikissa kartoituksessa tarkastelluissa sairaalatyypeissä. Potilaiden määrässä sen sijaan ei ole tapahtunut suuria muutoksia.
Tärkein syy laskennallisten sairaansijojen kokonaismäärään vähenemiseen on hoitoaikojen lyhentyminen erityisesti terveyskeskussairaaloissa.
Vuosien 2006−2013 välisenä aikana useat sairaanhoitopiirit ovat vähentäneet perusterveydenhuollon laskennallisia sairaansijoja jopa yli 40 prosenttia. Erikoissairaanhoidossa muutos samana ajanjaksona on ollut pienempi, mutta useat sairaanhoitopiirit ovat yltäneet 20-30 prosentin vähennyksiin. Osa alueellisista eroista selittyy muun muassa väestön ikärakenteella ja korkealla sairastavuudella.
Psykiatrisessa sairaalahoidossa on tapahtunut suuria muutoksia. Useita psykiatrisia sairaaloita on lopetettu kokonaan ja nykyisistä noin kahdestakymmenestä sairaalasta lakkautusuhan alla on 5-10 sairaalaa.
Laskennallinen sairaansijamäärä saadaan jakamalla kaikki vuoden aikana käytetyt hoitopäivät 365:llä.
Laitospaikkojen suunnittelu entistä tärkeämpää
Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menojen arvellaan kasvavaan väestön vanhenemisen vuoksi 12,5 miljardista eurosta vuonna 2013 noin 20 miljardiin euroon vuoteen 2040 mennessä, vaikka yksikkökulut pysyisivät nykyisellä tasolla eikä palveluita laajennettaisi nykyisistä.
– On siis erityisen tärkeää, että laitospaikkojen suunnittelu, tarjonta ja käyttö ovat sekä tarkoituksen- että tarpeenmukaisia, THL toteaa.
Suomessa on tällä hetkellä noin 330 kunnallista, joko kuntien yksin tai kuntayhtymien omistuksessa olevaa sairaalaa. Niissä hoidettiin vuonna 2013 noin 730 000 potilasta yli 1,2 miljoonalla hoitojaksolla. Päivittäin on käytössä noin 26 500 laskennallista laitospaikkaa.
Neljännes kaikista sairaansijoista käytetään alle viikon mittaisissa jaksoissa. Kaikkien sairaaloiden sairaansijoista noin kolmannes on pitkäaikaispotilailla. Kaikista hoitopäivistä 75 vuotta täyttäneet käyttävät puolet. Suuri osa pitkäaikaishoidon potilaista ei ollut tarvettaan parhaiten vastaavassa hoitopaikassa.
THL kokosi yksiin kansiin ajankohtaisen tiedon Manner-Suomen julkisesti rahoitetuista sosiaali- ja terveydenhuollon laitospaikoista, niiden alueellisesta jakautumisesta vuonna 2013 sekä viime vuosien kehitystrendeistä.