[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”kombucha-01″ mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Äidillä oli tapana hurahtaa kaikkiin mahdollisiin terveysvillityksiin. Olen kasvanut paitsi ruisleivällä ja kaurapuurolla, myös terveyskauppojen nokkospillereillä, porkkanapuristeilla ja Molkosan-mehulla. Vain muutamia mainitakseni. Ei siis ihme, että 70-luvulla keittiön kaappiin ilmestyi myös suuri Riihimäen lasitehtaan lasipurkki, jossa lihava volgansieni kelli makeassa teejuomassa.
Siitä sitten kaadettiin ”terveysjuomaa” laseihin aina janon yllättäessä, ja varottiin, ettei sieni luiskahda purkista ulos. Äiti jakoi sientä sen kasvaessa myös naapurin rouville. Lopulta koko korttelin keittiön kaapeissa kelli samanlainen sieni, ja me kakarat saimme nauttia ”terveellistä” kuplajuomaa niin paljon kuin napa veti.
Sitten se sieni katosi. Äidit kai kyllästyivät sen kasvuvauhtiin ja jatkuvaan ruokkimiseen, tai löysivät uuden terveellisen tuotteen lapsilleen. Vaikka sieni hävisi 70-luvun keittiön kaapeista, se ei kadonnut kokonaan, vaan tupsahti uudelleen muotiin 90-luvulla.
Sitten se katosi jälleen, mutta on taas 2010-luvulla ilmaantunut meitä ilahduttamaan lukuisina eri versioina joko itse tehtynä tai valmiiksi pullotettuna ja saatavilla lähes jokaisen kaupan, baarin tai ravintolan kylmähyllystä. Tällä kertaa siihen eivät hurahda terveystietoiset äidit, sillä juoma näyttää olevan erityisesti nuorten kaupunkilaisten suosiossa.
Kombuchan juuret ovat runsaan kahden tuhannen vuoden takaisessa Qin-dynastian Kiinassa. Sieltä se on kulkenut hitaasti kohti länttä ensin Venäjälle ja sitten lopulta Eurooppaan 1900-luvun alkupuolella. Toisen maailmansodan aikaan se oli suosittu juoma Saksassa, ja levisi 1950- ja 1960-luvuilla muihin Euroopan maihin ja edelleen Pohjois-Afrikkaan ja Amerikkaan. Minä taisin hörppiä lapsuuteni kombuchaa, kun tuon 60-luvun kansainvälisen hypetyksen mainingit rantautuivat vihdoin pohjoissuomalaiseen pikkukaupunkiin.
Mutta kuka sinä oikein olet – sinä ruskea limainen olio, joka muutat makean teejuoman runsaassa viikossa hapokkaaksi, kuplivaksi, virkistäväksi juomaksi? Oletko se, joksi sinua väitetään – tuhatvuotinen terveyden lähde, kaikkien sairauksien parantaja?
Sellaiseksi kombuchaa on väitetty sen alkuajoista lähtien. En kuitenkaan itse suoralta kädeltä luota muinaisen Kiinan keisarillisten lääkäreiden vakuutteluihin, vaan kaipaan tieteelliseen tutkimukseen perustuvia todisteita. Sellaisia, ei toistaiseksi ole löytynyt, vaikka tutkimusta on tehty jo viime vuosituhannen alkupuolelta saakka.
Viitteet kombuchan vaikutuksesta esimerkiksi veren sokerin säätelyyn tai diabeteksen hoitoon, pitkäikäisyyteen, antioksidatiivisuuteen, syöpien tai erilaisten suolistosairauksien hoitoon ovat kaikki todettu korkeintaan eläinkokeilla. Vastikään julkaistussa tieteellisessä kokooma-artikkelissa oli löydetty yksi väitöskirjatutkimus, jossa kombuchan terveysvaikutuksia oli tutkittu ihmisillä. Siitäkin puuttui tieteelliseen tutkimukseen oleellisesti kuuluva kontrolliryhmä, joten todetut muutokset verensokeritasoissa saattoivat olla seurausta tutkimukseen osallistumiseen yleisesti liittyvistä muutoksissa terveyskäyttäytymisessä.
Sen sijaan epähygienisesti tai vääränlaisessa astiassa valmistettujen tuotteiden nauttiminen on aiheuttanut maailmalla joitakin vaaratilanteita, kuten allergisia reaktioita, lyijymyrkytyksiä, ikäviä suolisto-oireita tai pahoinvointia.
Esimerkiksi Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkeviranomainen FDA suosittelee, ettei raskaana olevat naiset tai hengitys-, suolisto- tai maksasairauksista kärsivät nauttisi kombuchaa. Eikä terveidenkään kannata sitä säännöllisesti kovin suuria määriä nauttia, FDA:n suosituksen mukaan vain desilitran verran päivässä.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1552811874880{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”kombucha-02″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Kombuchan synty on mielenkiintoinen prosessi. Sen pääosaa esittää SCOBY, joka on lyhennys sanoista Symbiotic Colony of Bacteria and Yeast – symbioottinen bakteeri- ja hiivakasvusto. Siinä makea tee fermentoituu kymmenien erilaisten hiivojen ja etikkahappobakteerien yhteisvaikutuksesta tuottaen myös selluloosapohjaisen alustan – ”sienen” – kasvulleen. Hiivat käyttävät teen sokeria alkoholiksi, jonka etikkahappobakteerit muuttavat edelleen etikkahapoksi.
Käymisprosessissa syntyy myös muita kirpeitä happoja, hiilidioksidia ja erilaisia alkoholeja. Terveyttä edistävinä elementteinä kombuchajuomassa on jäljellä alkuperäisen teejuoman polyfenoleja ja muita teen terveysvaikutuksiin yhdistettyjä yhdisteitä. Mikrobit tuottavat juomaan myös C-vitamiinia ja useita B-ryhmän vitamiineja.
Jokainen kombuchakasvusto on hiukan erilainen, ja myös alkuperäisen teejuoman koostumus vaikuttaa lopputulokseen. Niinpä sekä kotona että panimoissa valmistettujen juomien koostumus vaihtelee hyvinkin suuresti. Ei ole olemassa yhtä standardoitua kombuchaa.
Vaikka kombuchaa ei terveysjuomaksi voi väittää, on se kuitenkin mukava tulokas 2010-luvun kaupunkikulttuuriimme. Nuorille se on trendijuoma maailmalta, minulle se tuottaa myös mukavia muistoja lapsuudesta. Tervetuloa taas takaisin, rakas kombucha!
Lisää luettavaa:
Kokooma-artikkeli kombuchaan liittyvästä terveysvaikutustutkimuksesta:
Julie M. Kapp, Walton Sumner 2019, Kombucha: a systematic review of the empirical evidence of human health benefit. Annals of Epidemiology, 30:66.
Rasu Jayabalan, Radomir V. Malbaˇsa, Eva S. Lonˇcar, Jasmina S. Vitas, and Muthuswamy Sathishkumar, 2014, A Review on Kombucha Tea—Microbiology, Composition, Fermentation, Beneficial Effects, Toxicity, and Tea Fungus, Comprehensive Reviews in Food Science and Food Safety, 13, 538.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]
[vc_row][vc_column][vc_column_text][avatar user=”anu-hopia” size=”medium” align=”center”]Anu Hopia on elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Turun yliopistossa. Kirjoittanut ja luennoinut kokkauksen kemiasta 1990-luvun puolesta välistä.[/avatar][/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]
Lisää Anu Hopian ruoka-artikkeleita
[verkkojulkaisut tag=”anuhopia”]