Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaisen mielestä opettajan työtä ohjaavat opetussuunnitelmat ovat liian tietopainotteisia.
– Kokemukseni mukaan opettajat ovat noin keskimäärin hirveän tunnollisia – ehkä jopa liiankin tunnollisia. Varsinkin monet aineenopettajat pitävät, aivan oikein, tärkeänä oppiaineen perusosaamisen turvaamista ja varmistamista. Jotta hyvin tietopainotteisiin tavoitteisiin päästään, opettajat juoksevat vähän liian läkähdyksissä opetustavoitteiden perässä, Luukkainen sanoo Verkkouutisille.
Verkkouutisten bloggaajan, turkulaisen luokanopettajan Maarit Korhosen asiaa käsittelevä kirjoitus ”Älykkyyttä on muutakin kuin akateemista” on kerännyt runsaasti kommentteja. Sitä on myös jaettu runsaasti sosiaalisessa mediassa.
Lahjakkuuspotentiaali käyttöön
Korhonen haluaisi uudistaa kotimaista koulua. Hän peräänkuuluttaa muun muassa yksilöllistä opetusta, uusia opettamisen tapoja ja valinnanvapautta. Valmiiksi pureskeltuna luokan edestä annettu opetus ei Korhosen mielestä enää kiinnosta opiskelijoita. Hänen kokemuksensa mukaan suurin este muutokselle ovat opettajat.
Luukkainen on samoilla linjoilla, mutta asia ei ole hänen mielestään mustavalkoinen. Esimerkiksi yhdessä tekeminen on Luukkaisen mukaan lisääntynyt ”valtavasti” viimeisten vuosikymmenten aikana. Koulujen välillä on myös runsaasti eroja.
– Luovuuden kehittäminen, innovaatiokyky ja yhdessä tekeminen ovat ikuisesti ja yhä voimakkaammin tärkeitä tavoitteita. Ne liittyvät hyvin pitkälti opetustapaan, ja sehän on opettajien näpeissä eikä sitä mikään säädös estä – päinvastoin kannustaa, Luukkainen sanoo.
Opettajien puolustukseksi hän toteaa, että opettajankoulutuksen rahoitusta on viime vuosina vähennetty. Opettajaopiskelijat joutuvat opiskelemaan itsenäisesti eikä uudenlaisia opetusmenetelmiä välttämättä omaksuta.
– Väitän, että nykykoulutus oikeasti kouluttaa opettajaopiskelijoita tällaiseen (uusien menetelmien) suuntaan. Väitteet joita esitetään perustuvat ihmisten omiin kokemuksiin vuosikymmenten takaa, Luukkainen kuitenkin sanoo.
Hän on Korhosen kanssa samaa mieltä siitä, että opetuksen tulisi olla nykyistä yksilöllisempää. Asiaan tosin on Suomessa Luukkaisen mukaan kiinnitetty huomiota. OAJ:n mielestä pienet ryhmäkoot auttavat asiassa.
– On tärkeää, että kaikki lahjakkuuspotentiaalit saadaan hyödynnettyä ja ne pääsevät kehittymään, Luukkainen sanoo.
– Järjestelmä kuitenkin toimii ja antaa tähän mahdollisuuden. Kysymys on koulujen arjesta.
Munattu on
Opetussuunnitelmia uudistetaan parhaillaan Opetushallituksen johdolla. Uusien esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2016.
Luukkaisen mukaan esimerkiksi käsillä tekemistä tulisi lisätä.
– Olen huolissani käsillä tekemisen vähyydestä ja akateemisuuden ylikorostumisesta, Luukkainen sanoo.
Myös tieto- ja viestintäteknisiin asioihin tulisi OAJ:n mukaan kiinnittää uudistuksessa huomioita.
– Siinä me ollaan Suomessa yleisesti munattu ja siihen pitäisi panostaa. Se kuuluu myöskin kaikkien opettajien perustaitoihin, Luukkainen sanoo.
– Asiat eivät kuitenkaan ratkea sillä, että heitetään oppilaat verkkoon. He tarvitsevat myös ohjausta.
Maarit Korhonen on peräänkuuluttanut myös nykyistä inspiroivampia opetustiloja. Luukkainen on samaa mieltä: tilat ovat usein ankeita.
– Tosiasia kuitenkin on, että varsin harvoin varsinkin vanhoissa kouluissa siihen on mahdollisuuksia. Tilat ovat niin pieniä, hän toppuuttelee.