Kokoomuksen kansanedustajan Matias Marttisen mukaan talouden tosiasiat eivät muutu mihinkään siitä, että talouden raameja ei laiteta ”estämään ihmisten ajattelua”.
– Kyllä se pää kannattaa nyt ottaa pois pensaasta ja lähteä liikkeelle siitä, mitä on mahdollista tehdä, eikä toisinpäin, kansanedustaja Matias Marttinen lähettää terveiset Säätytalolle.
Valtiovarainministeriön perusuran mukaan valtion velanotto on noin neljä miljardia euroa vuonna 2023, talouden suhdanne on kääntymässä ja näkymät ovat melko huonot.
Hallitusneuvotteluiden vetäjä Antti Rinne (sd.) kertoi tänään, ettei taloudellisia raameja laiteta estämään ihmisten ajattelua hallitusneuvotteluissa, vaan talouden realismin aika on vasta myöhemmin.
Marttinen sanoo, ettei Rinteen lähestymistapa yllätä häntä. Marttinen kävi kansanedustaja Elina Lepomäen (kok.) kanssa ensimmäiset talouskeskustelut kokoomuksen puolesta SDP:n puoluesihteerin Antton Rönnholmin kanssa ennen varsinaisia hallitustunnusteluja.
– Rinteen ajattelu lähtee ensin siitä, mitä kaikkea halutaan tehdä ja vasta sen jälkeen mietitään, mistä me saamme rahat siihen, Marttinen kertoo.
SDP:lle tärkeintä omien vaalilupausten rahoittaminen
Marttinen sanoo, että kokoomuksella ja SDP:llä on erilainen lähestymiskulma talouteen.
– Oma tulkintani on, että SDP:tä kiinnosti ennen kaikkea se, mitä veroja me olemme valmiita korottamaan ja paljonko olemme valmiita lisäämään velanottoa, jotta nämä tulevaisuuslupaukset – tai toisin sanoen heidän vaalilupaukset – voidaan rahoittaa.
Marttinen sanoo, ettei kokoomus ”tietenkään” ollut valmis käymään keskustelua siitä lähtökohdasta, vaan ensin täytyy katsoa koko julkisen talouden iso kuva ja millaisella työllisyystavoitteella lähdetään liikkeelle. Kokoomuksen tavoitteena on 75 prosentin työllisyysaste vuonna 2023.
– Ensin pitää lyödä kiinni talouden iso raami ja sen sisällä lähteä katsomaan, miten tärkeitä panostuksia voidaan rahoittaa budjetin sisältä tai muilla tavoilla.
Kokoomuksen ja SDP:n näkemykset taloudesta jäivät kauas toisistaan.
– Kyllä me nyt varmasti samalla hehtaarilla olimme, mutta aika paljon eroja löytyi ihan jo siinä, puhutaanko ensin vastuullisesta talouden isosta kuvasta vai suoraan menolisäyksistä, joita halutaan tehdä, Marttinen sanoo.