Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok.) kertoo olevansa pettynyt, että merkittävä mielenterveyttä edistävä työllisyystoimi eli terapiatakuu jäi budjettiriihessä taas kerran toteuttamatta.
Hän pitää myönteisenä, että työkyvyn tuen palveluihin sekä mielenterveyttä ja työkykyä vahvistaviin toimiin kohdennetaan yhdeksän miljoonaa euroa elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta.
– Kuitenkin panostukset perustason mielenterveyspalveluiden vahvistamiseksi ja varhainen tuki ovat myös välttämättömiä, kun tavoitteena on taittaa mielenterveysongelmien kasvu. Terapiatakuu on toteutettava nyt syrjäytymisen ehkäisemiseksi, varhaiseksi puuttumiseksi mielenterveyden ongelmiin ja terveyden ja työkyvyn tukemiseksi, Laiho toteaa tiedotteessa.
– Koronan aiheuttaman hoitovelan ja mielenterveysongelmien takia terapiatakuulle on enemmän tarvetta kuin koskaan. Hallituksen on irrotettava terapiatakuu laajemmasta hoitotakuusta ja toteutettava se etupainotteisesti. Terapiatakuun vuosikustannukset maksavat itsensä takaisin moninkertaisesti.
OECD arvioi jo vuonna 2018, että heikentyneen mielenterveyden vuosikustannukset Suomelle ovat 11 miljardia euroa. Terapiatakuun hinta olisi arviolta noin 35 miljoonaa euroa vuositasolla.
Mielenterveyden sairaudet ovat Suomessa yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen. Niiden perusteella myönnettyjen eläkkeiden määrä on kasvanut 25 prosenttia vuodesta 2016.
– Suurin kansansairautemme eli mielenterveysongelmat aiheuttavat mittavan määrän menetettyjä työtunteja, pudottavat nuoria koulutuspolulta ja estävät ihmisiä tekemästä työtä sekä toteuttamasta unelmiaan. Hoitamattomuuden seuraukset ovat niin inhimillisesti kuin kansanterveydellisesti tuhoisia, Mia Laiho sanoo.
Etäkoulut heikensivät hyvinvointia
Terapiatakuuta on kannatettu yli puoluerajojen, ja se keräsi laajan kansalaisten tuen kansalaisaloitteena. Laiho huomauttaa hallituspuolueiden jarruttaneen sen etenemistä systemaattisesti eduskunnassa siitä asti, kun kansalaisaloite saapui eduskuntaan vuonna 2019.
– Erityisen huolissani olen lasten ja nuorten tilanteesta. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin hoitoonpääsy on ollut vaikeaa jo ennen koronaa. Etäkoulut ja harrastustoiminnan niukkuus ovat heikentäneet nuorten henkistä hyvinvointia ja lisännyt syrjäytymisen vaaraa entisestään, Laiho sanoo.
Kokoomusedustaja painottaa, ettei päätöksiä terapiatakuusta ei voi lykätä johonkin hamaan tulevaisuuteen ja mahdolliseen hoitotakuulainsäädäntöön.
– Hallitukselta olisi odottanut budjettiriihestä konkreettisia päätöksiä, jotka auttavat ihmisten hoitoonpääsyä mielenterveysongelmissa. Mielenterveys ei odota, Laiho sanoo.