Hallitus tekee 30. heinäkuuta mennessä esityksen toimista yksikkötyökustannusten alentamiseksi ja odottaa työelämän osapuolten sitoutuvan kattavasti esitykseensä 21. elokuuta mennessä.
– Tavoitteen saavuttamiseksi ei ole olemassa helppoja ratkaisuja. Jos tavoite muutetaan käytännön toimiksi, vaihtoehtoja ovat työajan pidentäminen esimerkiksi pekkaspäivistä luopumalla, lomarahojen poistaminen tai joillain sopimusaloilla palveluvuosijärjestelmän merkittävä heikentäminen. En näe juuri muita keinoja, Timo Vallittu totesi torstaina TEAMin lehdistötilaisuudessa.
Hänen mukaansa palkansaajien näkökulmasta tuollaiset toimet vaikuttavat ylivoimaisen vaikeilta hyväksyä.
– (Juha) Sipilän edellinen yritys yhteiskuntasopimukseksi kaatui siihen, ettei palkansaajapuolella ollut valmiutta lähteä työajan pidennykseen. Siinä ei mikään ole parissa viikossa muuttunut. Lomarahojen poistaminen on yhtä vastenmielinen vaihtoehto, sehän merkitsisi ostovoiman alentumista. Minusta näyttää siltä, että vakavana uhkana on kriisi työmarkkinoilla alkusyksyllä, Vallittu sanoo.
Hän toteaa myös, että hallituksen päätös 200 miljoonan euron leikkauksesta ansioturvaan merkitsee seitsemän prosentin tasoista leikkausta ansiosidonnaisella päivärahalla olevien työttömien etuuksiin.
– Se voidaan toteuttaa vain lyhentämällä ansiosidonnaisen kestoaikaa merkittävästi, alentamalla ansio-osien prosentteja tai nostamalla työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitettavaa osuutta ansiopäivärahoista. Mikä tahansa noista on kova isku työttömille, Vallittu sanoo.
Hänen mukaansa ansioturvan heikentäminen ei edes helpota työttömyyskriisiä.
– Ansioturvan heikentäminen ei helpota nykyistä työttömyyskriisiä. Pitkäaikaistyöttömyys on pahentanut, pitkäaikaistyöttömiä on yli 100 500. Myös yli 50-vuotiaita työttömiä on lähes 132 000. Varsinkaan näissä ryhmissä ei keppilinja auta, koska kyse ei ole työhaluista vaan työn vähyydestä, Vallittu toteaa.
Teollisuuspolitiikassa on hänen mukaansa hyviäkin elementtejä, mutta johtoajatus puuttuu.
– Vaalien aikaan suurilla puolueilla näytti olevan konsensus vientivetoisesta kasvusta. Se olisi pitänyt ottaa hallituksen talousohjelman ytimeksi ja johtaa toimenpiteet siitä. Ihmettelen, että niin ei tehty. Osaamiseen kohdennettavat leikkaukset tulevat pitkällä aikavälillä syömään viennin edellytyksiä. Esimerkiksi ammatilliset perustutkinnot on tarkoitus lyhentää kolmivuotisista kaksivuotisiksi, Vallittu sanoo.
Työelämän muutokset osuvat Vallitun mukaan myös nuoriin ja pätkätyöläisiin.
– Koeaikaa pidennetään ja perusteettomat pätkätyöt yleistyvät entisestään. Pätkätyöt todennäköisesti lisääntyvät sitäkin kautta, että opiskelijoiden tukia heikennetään. Ja kun kavennetaan lapsiperheiden oikeutta päivähoitoon, heikennetään myös työttömän vanhemman työllistymistä, Vallittu sanoo.
Hän valittelee myös sosiaaliturvan rajuja leikkauspäätöksiä.
– Ne iskevät työttömien lisäksi kipeästi pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin sekä opiskelijoihin, sairaisiin ja kaikkein vähäosaisimpiin. Tästä kaikesta seuraa eriarvoistuminen ja luokkaerojen kasvu, Vallittu ennustaa.