Työ- ja elinkeinoministeriön tilaaman selvityksen mukaan puupolttoaineita tarvitaan vielä pitkään ja puupolttoaineiden merkitys korostuu 2020-luvulla kivihiilen ja turpeen käytöstä luovuttaessa.
Energiateollisuus ry:n ja Metsäteollisuus ry:n mukaan puupolttoaineet ovat edelleen tärkeässä roolissa myös 2030-luvulla, vaikka polttoon perustumattomat energiaratkaisut kehittyvät nopeasti.
Teollisuusjärjestöjen mukaan energiapuun saatavuutta pitää edistää muun muassa nykyisen ja seuraavan metsätalouden kannustejärjestelmän sekä terminaalivarastojen kautta.
Pohjoisessa välttämättömän lämmön tuottamisen polttoainevalikoima on supistumassa kovaa vauhtia, eikä puupolttoaineille ole hyviä vaihtoehtoja.
– Energiayhtiöt haluavat tuottaa uusiutuvaa energiaa, ja siksi energiapuun saatavuudesta pitää huolehtia. Tavoitteemme on, että lämmityksessä käytetään metsäteollisuuden käyttöön kelpaamatonta puuainesta. Sen saatavuuden turvaamiseksi tarvitaan huomattavia panostuksia metsien hoitorästien purkamiseen, Energiateollisuuden tuotannosta vastaava johtaja Jari Kostama toteaa.
Samanaikaisesti julkaistu Luonnonvarakeskuksen tekemä metsähakkeen riittävyyttä tarkastellut selvitys osoittaa, että teoriassa metsähake riittäisi turpeen energiakäytön korvaamiseen.
Järjestöjen mukaan käytännössä tämä voi olla hyvin haastavaa ja ratkaiseva kysymys on, miten energiapuuta saadaan markkinoille. Selvitys korostaa myös metsäteollisuuden kilpailukyvyn ja puun saatavuuden välisen yhteyden merkitystä.
Metsäteollisuuden kilpailukyky määrittelee käytännössä sitä, miten kivihiilen ja turpeen korvautuminen puupolttoaineilla toteutetaan.
– Mikäli metsäteollisuus menestyy kansainvälisessä kilpailussa, tuotannon ja metsätalouden sivutuotteena saadaan myös energiakäyttöä varten markkinoille merkittävästi jalostukseen kelpaamatonta biomassaa. Jos kilpailukykyä heikennetään, riski jalostuskelpoisen ainespuun ohjautumiselle energiantuotantoon kasvaa. Tässä tilanteessa menetämme kansantaloudelle tärkeitä vientituloja, toteaa Metsäteollisuus ry:n energiajohtaja Jyrki Peisa.
Samanaikaisesti kotimaan toimien kanssa teollisuusjärjestöjen mukaan pitää varmistaa, ettei EU-lainsäädäntö tai Venäjän metsäpolitiikka estä tuontibiomassan saatavuutta.
– Nyt on vaarana, että Euroopan komissio haluaa tehdä biomassan kestävyyskriteerien täyttämisestä teknisesti niin haastavaa, että tuonti EU:n ulkopuolelta tyrehtyisi päästökauppaan kuuluvien laitosten piirissä. Tuontibiomassan kestävyyden osoittaminen on tärkeää. Kestävästi tuotettu biomassa ei saa jäädä byrokratian jalkoihin.
Energiateollisuus ja Metsäteollisuus korostavat polttoon perustumattomien teknologioiden kehittämisen tärkeyttä.
– Nykyisten arvioiden mukaan polttoon perustumattoman kaukolämmön osuus nousee kymmenen vuoden kuluessa 30 prosenttiin. Uusien teknologioiden kehittyminen saattaa kasvattaa osuutta, mutta nykyistä energiapolitikkaa ei vielä voi perustaa näihin näkymiin, ne toteavat.