Koronan pahin isku talouteen tuli mahdollisesti huhtikuun aikana, arvioi PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovari blogissaan.
Suomen tuotanto oli huhtikuussa -7,9 prosenttia viime vuodesta. Tämän perusteella koronan alkuvaikutus olisi jäämässä hieman pienemmäksi kuin pelättiin. PTT ja monet muutkin ennustajat ovat arvelleet, että korona supistaisi Suomen tuotantoa kevään aikana noin kymmenen prosenttia.
– Suhdannekuvaajan huhtikuun luku ei kuitenkaan ole välttämättä todellinen pohja, sillä lukuja saatetaan vielä revisioida, kun tietoa kertyy lisää. Huhtikuun julkaisun yhteydessä maaliskuun lukuja revisioitiin -2,7 prosentista -5,7 prosenttiin. Joten huhtikuussakin saatetaan päätyä hyvin noin kymmenen prosentin pudotukseen, Huovari kirjoittaa.
Hänen mukaansa joka tapauksessa koronan aiheuttama alkuisku talouteen on Suomessa selvästi pienempi kuin monessa muussa Euroopan maassa. Britanniassa tuotanto laski helmikuusta huhtikuuhun 25 prosenttia.
Suomen ero muihin maihin näkyy myös teollisuustuotannossa. Huhtikuussa Suomen teollisuustuotanto oli 3,1 prosenttia viime vuotta pienempi. Lasku oli selvästi pienempi kuin useimmissa muissa maissa: Ruotsissa se oli -17 prosenttia, Saksassa -25 prosenttia ja Espanjassa -34 prosenttia.
Huovarin mukaan ero johtuu ennen kaikkea siitä, että Suomessa liikkumisen rajoitukset olivat lievempiä eivätkä ne koskeneet työmatkaliikkumista. Suomessa tehtaita ei merkittävässä määrin laitettu kiinni, kuten monessa muussa maassa.
– Kulutuksessa heikoin kuukausi oli huhtikuu, todennäköisesti myös koko taloudessa. Vielä ei voi kuitenkaan huokaista helpotuksesta. Jalostuksessa pohja ei luultavasti ollut huhtikuussa, ja viennissä ja investoinneissa koronan vaikutusta ei vielä juuri olla nähty. Koko maailmassa tautitapaukset eivät ole laskussa, ja Euroopassakaan ei vielä tiedetä, miltä tautitilanne näyttää syksyllä, Huovari kirjoittaa.
Hän toteaa, että ongelmallisempaa on viennin ja investointien ja sitä myöten teollisuuden kehitys.
– Kummassakaan korona ei ole juuri vielä todella näkynyt. Suomen vienti on kyllä laskenut alkuvuonna rajusti, mutta se on ollut seurausta metsäteollisuuden lakosta ja jo viime vuoden lopulla alkaneesta laskusta. Huhtikuun viennin arvon 20 prosentin lasku tuli pääosin kuljetusvälineistä ja öljytuotteista. Muiden tuotteiden viennin noin 12 prosentin lasku vuoden takaa on seurausta viime vuoden lopulla tapahtuneesta laskusta, huhtikuussa ei lisää laskua tullut, Huovari selittää.
Hän huomauttaa, että Suomen viennistä iso osa on investointitavaroita.
– Investointien lykkäykset vaikuttavat tilausten vähenemisen kautta tuotantoon vasta viiveellä. Investointien tulevaan kehitykseen maailmalla liittyy erittäin suurta epävarmuutta. Epävarma tilanne on omiaan vähentämään investointeja, mutta toisaalta massiivisella elvytyksellä pyritään saamaan nimenomaan investointeja liikkeelle.
– Talous on siis toipumassa koronasta niissä maissa, joissa tautitilanne on saatu hallintaan. Jos se pysyy hallinnassa ja kuluttajien luottamus toipuu, kulutuksen kasvu yhdessä massiivisten elvytystoimien kanssa saa talouden loppuvuonna nopeaan nousuun, Huovari arvioi.
– Hallinnassa pysyminen on kuitenkin suuri kysymysmerkki. Talouden kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää saada estettyä viruksen uudelleen leviäminen syksyllä, hän toteaa.