Kokonaislohisaaliista hieman yli puolet kalastettiin Suomen puolelta. Vesistön Suomen puoleinen lohisaalis oli kaikkiaan 43 tonnia. Sen jakoivat paikkakuntalaiset (21,4 tonnia), kalastusmatkailijat (20,4 tonnia) sekä muut ulkopaikkakuntalaiset kalastajat (1,5 tonnia).
Norjan puoleisesta 37 tonnin lohisaaliista valtaosan saivat paikkakuntalaiset kalastajat, ja kalastusmatkailijoiden lohisaalisosuus oli vain kolme tonnia.
Noin puolet Tenojoen vesistöalueen kokonaislohisaaliista kalastettiin vapapyynnillä ja loput erilaisella verkkopyynnillä, kuten kulkuttamalla, seisovilla lohiverkoilla ja lohipadoilla.
Suomen puolella Tenojokivarren paikkakuntalaiset lunastivat lohenkalastukseen noin 800 kausilupaa, mikä on saman verran kuin edelliskesänä. Tenojoen sivujokialueilla kalasti paikkakuntalaisten lisäksi muun muassa jokivarren osakaskuntien ulkopaikkakuntalaisia osakkaita, parisensataa loma-asukasta, noin 350 kalastusoikeuden luovutuksella saanutta kalastajaa ja noin 150 ylälappilaista lohenkalastuksen harrastajaa. Sivujokiin myydyissä luvissa kalastusaika vaihteli muutamasta tunnista koko kalastuskauteen, joten kalastuspainetta ei voi verrata esimerkiksi Tenon pääuoman kalastusmatkailuvuorokausiin.
Tenojoen Suomen puoleiset saaliit perustuvat RKTL:n keräämiin tietoihin. Saalistilastot koostetaan kalastajien antamista ilmoituksista ja vastaamattomille saaliit arvioidaan pyyntitavoittain sekä vesistö- että kalastusalueittain.
Norjan puolella kalastajilla on saalisilmoitusvelvollisuus ja tiedot koostaa Tanavassdragets fiskeforvaltning -järjestö.