Tasavallan presidentti vahvisti tiistaina energiatehokkuuslain ja siihen liittyvät lakimuutokset.
Uudessa laissa suurille yrityksille säädetään velvoite tehdä yrityksen pakollinen energiakatselmus neljän vuoden välein. Laki koskee toimialasta riippumatta kaikkia yrityksiä, joiden työntekijämäärä on yli 250 henkilöä tai liikevaihto yli 50 miljoonaa ja taseen loppusumma yli 43 miljoonaa euroa. Katselmukset koskevat niin teollisuuden, kiinteistöalan, palvelualan kuin pankki- ja vakuutusalan yrityksiä.
Ensimmäisen katselmus on tehtävä ensi vuoden joulukuun 5. päivään mennessä.
Katselmukseen kuuluu yrityksen koko energiankulutuksen kartoitus ja lisäksi otos rakennusten ja teollisuuden kohdekatselmuksista. Katselmusten sisällöstä säädetään myöhemmin valtioneuvoston asetuksella, jossa on myös tarkempia säännöksiä energiakatselmuksien minimivaatimuksista.
Energiakatselmusten muuttuessa isoille yrityksille pakollisiksi, ei niihin myönnetä enää tukea. Pienet ja keskisuuret yritykset sen sijaan voivat edelleen hakea niihin tukea ELY-keskuksilta.
Katselmusten hyödyt ylittävät kustannukset
Energiakatselmuksen avulla tehostetaan ministeriön mukaan yrityksen energiankäyttöä ja vähennetään näin yrityksen toiminnasta aiheutuvia ympäristöpäästöjä. Energiankäytön tehostuminen tuo suoraa taloudellista säästöä muun muassa energiankulutuksen vähentyessä.
Näin katselmusten hyödyt ylittävät ministeriön mielestä niiden teosta yrityksille aiheutuvat kustannukset.
Yritysten energiakatselmusten vastuuhenkilöille säädetään pätevyysvaatimus. Katselmuksia saa tehdä vain sellainen pätevä henkilö, jonka pätevyyden valvovana viranomaisena toimiva Energiavirasto on todentanut.
Laitoskohtainen kustannus-hyötyanalyysi
Sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämiseksi säädetään uusille tai uudistettaville yli 20 megawatin lauhdetuotanto-, teollisuus- tai energiantuotantolaitoksille velvoite tehdä laitoskohtainen kustannus-hyötyanalyysi yhteistuotannon mahdollisuuksista.
Lisäksi sähkön ja maakaasun verkkopalvelujen myyntiehdoille ja hinnoittelulle asetetaan kriteereitä, joissa otetaan huomioon energiatehokkuus.
Energiatehokkuuslailla saatetaan voimaan energiatehokkuusdirektiivin kansallista lainsäädäntöä edellyttävät säännökset. Sen avulla varmistetaan myös EU:n energiatehokkuustavoitteiden saavuttaminen, jotka edellyttävät 20 prosentin energiankäytön tehostumista vuonna 2020.
Uusi energiatehokkuuslaki sekä lait sähkömarkkinalain, maakaasumarkkinalain sekä sähkö- ja maakaasumarkkinalain valvonnasta annetun lain muuttamisesta tulevat voimaan heeti vuodenvaihteen jälkeen.
Nykyinen energiapalvelulaki kumotaan, ja siihen sisältyvä mittaamista ja laskutusta koskeva sääntely siirtyy päivitettynä energiatehokkuuslakiin.