Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes sanoo, että nykyisellä usealle toimijalle hajautetulla mallilla on painavat perusteet. Tärkein niistä on Siimeksen mukaan työeläkevarojen turvaaminen.
– Täytyy muistaa, mikä on työeläkejärjestelmän perustehtävä; turvata nykyisten ja tulevien eläkkeensaajien eläkkeet. Suomalaisessa työeläkejärjestelmässä työeläkevarat ovat erillään valtion budjetista, toisin kuin monissa muissa maissa. Tällöin kerättyjä eläkevaroja ei myöskään voida käyttää muuhun tarkoitukseen kuin eläkkeiden maksuun – esimerkiksi valtion ja kuntien talouden tasapainottamiseen, Siimes sanoo.
Hän huomauttaa, että muualla Euroopassa on viime aikoina nähty, että valtion hallinnassa oleviin työeläkevaroihin voidaan puuttua, kun julkinen talous on vaikeuksissa.
– Meillä työeläkevarat ovat useamman lukon takana suojassa talouden ja politiikan suhdanteilta, Siimes sanoo.
Usealle toimijalle hajautetulla mallilla myös hallitaan sijoitusriskejä. Työeläkevakuuttajien sijoitusstrategiat vaihtelevat ja samoin niiden eri aikoina hankkimat tuotot, Siimes huomauttaa.
– On todennäköistä, että joku sijoitus aina tuottaa vaikka toinen menisi miinukselle. Kokonaisuutena varat ovat kasvaneet tänäkin vuonna vahvasti, tähän mennessä lähes 9 miljardia euroa, Siimes sanoo.
– Yhdelle eläkevakuuttajalle keskitetyssä mallissa sijoitusnäkemykset keskittyisivät. Tällöin myös riskit epäonnistumiseen koko järjestelmän tasolla kasvaisivat, Siimes painottaa.
Suomessa järjestelmän toimintakulut olivat Pohjoismaiden halvimmat, kun verrataan työeläkejärjestelmän kattavuutta. Lisäksi Suomessa alalla on selvästi vähemmän toimijoita kuin tutkimuksen vertailumaissa.
– Monissa muissa maissa vastaava eläketurva tuotetaan usean eri järjestelmän kautta. Meillä yksi järjestelmä tuottaa sekä lakisääteisen ansioturvan että työsuhteeseen perustuvan työmarkkinaeläkkeen, Siimes muistuttaa.
Siimeksen mukaan työeläkejärjestelmän toimeenpanon tehokkuudesta ja kustannuksista on kuitenkin tarpeen keskustella. Parina viime vuonna aikana toimintakulut ovat kasvaneet keskimäärin 2,3 prosenttia vuodessa.
– Kuten kaikilla muillakin toimialoilla, myös työeläkealalla tulee arvioida jatkuvasti sitä, miten palvelut tuotetaan mahdollisimman kustannustehokkaasti ja toimivasti. Tätä työtä tehdään sekä yksittäisissä työeläkevakuuttajissa että alalla yhteisesti, Siimes sanoo.