Uudessa Tieteen tila 2016 -raportissa Suomen Akatemia arvioi tieteen tilan kehitystä tarkastelemalla muun muassa eniten viitattuun kymmeneen prosenttiin kuuluvien tieteellisten julkaisujen suhteellista osuutta kaikista julkaisuista eri maissa (top 10 -indeksi) sekä eri maiden saamia European Research Councilin rahoitusmyöntöjen määrää korkeakoulu- ja julkisen sektorin tutkijoiden henkilötyövuosiin suhteutettuna.
Kymmenen viime vuoden aikana Suomen tieteen top 10 -indeksi on parantunut hieman. Samanaikaisesti esimerkiksi Sveitsi, Alankomaat, Tanska, Itävalta, Irlanti ja Belgia ovat onnistuneet nostamaan tutkimuksen tieteellistä tasoa enemmän ja nopeammin kuin Suomi.
– Raportista löytyy onneksi myös ilahduttavia uutisia, Teknologiateollisuuden apulaisjohtaja Mervi Karikorpi toteaa.
Sekä tekniikan että humanististen tieteiden aloilla taso on noussut selvästi. Rohkaisevaa on myös lisääntynyt kansainvälinen yhteistyö. Kansainvälisten yhteisjulkaisujen osuus on kasvanut merkittävästi. Jaksolla 2011–2014 kansainvälisiä yhteisjulkaisuja oli jo 53 prosenttia.
Raportin suosituksissa korostetaan Karikorven mukaan aivan oikein yliopistojen profiloitumisen tärkeyttä, rekrytointien strategista roolia ja tutkijankoulutuksen merkitystä.
– Pidän todennäköisenä, että esimerkiksi Aasian maiden investoinnit koulutukseen ja tutkimukseen alkavat näkyä toden teolla 10–15 vuoden aikajänteellä. On entistäkin tärkeämpää, että löydämme konkreettisia keinoja edistää yliopistojen erikoistumista ja profiloitumista ja vahvistaa strategista muutosjohtamiskyvykkyyttä yliopistoyhteisöissä, Karikorpi korostaa.
– Vaikka yliopistot ovat tässä itse avainasemassa, tarvitaan myös kansallisia toimenpiteitä. Opetus- ja kulttuuriministerin ehdotus korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kansallisen visiotyön käynnistämisestä on tervetullut avaus. Toivomme, että myös Tutkimus- ja innovaationeuvosto nostaa yliopistosektorin uudistumisen yhdeksi lippulaivahankkeekseen, hän jatkaa.
Yritysten ja yliopistojen yhteistyöllä suuri merkitys
Tieteen tila -raportissa käsitellään laajasti tieteen yhteiskunnallisia rooleja ja tutkimuksen vaikuttavuutta. Vaikuttavuus syntyy montaa reittiä. Yliopistojen yhteistyö muun työelämän kanssa ja yhdessä tekemisen tärkeys korostuvat.
OECD-tilastojen perusteella merkittävä osa Suomessa toimivista yrityksistä tekee yhteistyötä yliopistojen kanssa. Yritysten ja yliopistojen yhteistyö on perustellusti pidetty suomalaisena vahvuutena.
Yritysten osuus yliopistojen tutkimuksen rahoituksesta on Suomessa kansainvälisesti vertailtuna kuitenkin melko alhainen – noin 3.8 prosenttia. Yritysten rahoitus yliopistojen tutkimustoiminnalle on useista tekijöistä johtuen viime aikoina pienentynyt.
– On Suomen edun mukaista, että yliopistojen ja yritysten yhteistyö säilyy vahvuutenamme ja entisestään vahvistuu myös tulevina vuosina. Tarvitsemme ekosysteemejä, jotka houkuttelevat parhaita osaajia ja investointeja globaalisti. On tärkeää, että julkinen tutkimus- ja innovaatiorahoitus tukee omalta osaltaan yrityslähtöistä tutkimusyhteistyötä, jossa tutkimusongelmat lähtevät yritysten ja niiden asiakkaiden tarpeista ja niistä sovitaan yhdessä, Karikorpi sanoo.
Hänen mukaansa myös yritysten on panostettava rohkeasti yliopistojen kanssa tehtävään yhteistyöhön.
– Meillä on esimerkiksi parannettavaa siinä, miten osaamme käyttää kansainvälisten opiskelijoiden osaamista. Post Docs in Companies -ohjelmasta saatujen hyvien kokemusten perusteella myös yliopistojen tohtorikoulutusohjelmia ja niiden toteutusta voidaan kehittää niin, että valmistuneet tohtorit työllistyisivät nykyistä paremmin yrityksiin.
Lue myös: Suomen tieteen taso on maailman keskitason yläpuolella