Alan yritysten tilauskertymä vuoden kolmannella neljänneksellä oli odotuksiin nähden pettymys. Tarjouspyyntöjen määrä on pysynyt kuitenkin hyvällä tasolla, mikä kertoo tuotteiden ja palvelujen vilkkaasta kysynnästä. Rekrytoinnit piristyivät edelleen heinä–syyskuussa, ja teknologiayritysten henkilöstömäärä jatkoi kasvuaan, kertoo Teknologiateollisuus ry:n tuore tilauskanta- ja henkilöstötiedustelu.
Suomalaisen teknologiateollisuuden suhdannetilanne on kehittynyt samansuuntaisesti kuin Euroopassa ja maailmalla laajemminkin.
– Teollisuuden näkymiä sumentavat etenkin vaikea raaka-aine- ja komponenttipula, kohonneet kustannukset sekä pula osaavasta työvoimasta. Kustannusten raju nousu voi johtaa myös yritysten kannattavuuden heikentymiseen, sanoo johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras Teknologiateollisuudesta tiedotteessa.
Teknologiateollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinä–syyskuussa euromääräisesti kuusi prosenttia vähemmän kuin edellisellä neljänneksellä. Yli puolet tiedusteluun vastanneista yrityksistä raportoi tilauskertymän supistumisesta.
Tilauskertymä oli kuitenkin kolmannella vuosineljänneksellä seitsemän prosenttia suurempi kuin viime vuonna samana ajankohtana.
Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa viisi prosenttia suurempi kuin kesäkuun lopussa ja 16 prosenttia suurempi kuin viime vuoden syyskuussa. Telakoilla on edelleen suuri osuus tilauskannasta. Tällä hetkellä tilauskantaa paisuttavat myös materiaalien ja komponenttien saatavuudesta johtuvat toimitusvaikeudet.
Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstömäärä Suomessa jatkoi kasvua vuoden kolmannella vuosineljänneksellä. Henkilöstöä oli syyskuun lopussa 319000 eli reilut 2000 henkilöä enemmän kuin kolme kuukautta aiemmin.
Pikaisia toimia työvoimapulaan
Teknologiateollisuuden toimitusjohtajan Jaakko Hirvolan mukaan kasvukäyrän tasaantumista ei voi ohittaa olankohautuksella, vaikka taloudessa menee edelleen hyvin. Yksikään pysyvistä ongelmistamme ei ole ratkennut koronan jälkeisen nousukiidon aikana.
– Suomi tarvitsee investointeja tutkimukseen ja kehitykseen sekä yhtä lailla koneisiin ja laitteisiin. Konkreettinen signaali suhdanteen jäähtymisestä on nyt saatu, ja talouskasvun hidastumisesta kertovat myös lukuisat pidemmän aikavälin ennusteet. Tarvitaan lisäsatsauksia TKI:hin, jouhevia lupakäytänteitä ja toimintaympäristön kehittämistä kaikkinensa, jotta kaivatut investoinnit päätyisivät Suomeen eivätkä muualle, Hirvola sanoo.
Hänen mukaansa TKI-rahoitusta pohtiva parlamentaarinen työryhmä on paljon vartijana.
– On erittäin tärkeää, että työryhmä löytää pitkäjänteisen ratkaisun siitä, miten TKI-rahoitus saadaan tulevina vuosina nostettua tavoiteltuun neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tästä konsensuksesta tulee myös pitää kiinni jatkossa hallituspohjasta riippumatta.
Hirvola kiirehtii toimia myös kasvavaan työvoimapulaan.
– Yritysten kasvua haittaava työvoimapula, yli seitsemän prosentin työttömyysaste, väestön ikääntyminen ja julkisen talouden velkaantuminen on mahdoton yhtälö. Koska tähän havahdutaan ihan oikeasti? Työllisyystoimia tarvitaan kuumeisesti. Samaan aikaan on varmistettava osaajien ripeä saatavuus myös maan rajojen ulkopuolelta, sillä kotimaiset kädet eivät riitä, Hirvola muistuttaa.