Teknologiateollisuuden mukaan lähtökohdat työllisyystavoitteessa onnistumiselle ovat erittäin heikot.
Pääministeri Antti Rinne (sd.) on kutsunut työmarkkinatoimijoiden edustajia Säätytalolle seminaariin, jossa haetaan yhdessä keinoja 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamiseen.
Elinkeinoelämän keskusliitto julkisti 17.6.2019 top ten -listan työllisyystavoitteen saavuttamiseksi.
Mukana on muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus sekä perhevapaajärjestelmän uudistaminen selkeästi kunnianhimoisemmalla tavalla kuin hallitus ohjelmassaan linjasi. Työnantajapuolen yhteisillä tavoitteilla saavutettaisiin laskelmien mukaan 40 000 uutta työpaikkaa. Lisää keinoja siis yhä tarvitaan.
Teknologiateollisuuden mukaan työllisyysaste kasvaa, kun yritykset kasvavat. Toimintaympäristön on kannustettava yrityksiä kasvuun ja investointeihin.
Yrittämisen ja omistamisen verotuksen pitkäjänteinen ennustettavuus ja kansainvälisesti kilpailukykyinen taso sekä energian kilpailukykyinen hinta vahvistavat vientiteollisuuden luottamusta Suomeen yritysten toimintaympäristönä.
Moni kasvuhakuinen yritys toteaa tuoreessa Kasvuvoimakartoituksessa, että osaajapula on tällä hetkellä suurin kasvun este. Osaaminen ja osaajien saatavuus on keskeinen työllisyysasteen kasvuun vaikuttava tekijä.
Teknologiateollisuuden mukaan on huolehdittava siitä, että Suomen koulutusjärjestelmä kuuluu jatkossakin maailman kärkiluokkaan ja jokaisella halukkaalla on mahdollisuus oppia ja opiskella.
Samalla on panostettava voimakkaasti työperäisen maahanmuuton lisäämiseen ja jatkuvan oppimisen systemaattiseen kehittämiseen.
Hallitusohjelman tavoite nostaa tutkimus- ja tuotekehityspanokset neljään prosenttiin bruttokansantuotteista on teknologiateollisuuden mukaan oikea. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää joka vuosi merkittäviä pysyviä lisäpanostuksia tki-toimintaan sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta.
Teknologiateollisuus korostaa, että julkisen sektorin pysyviä tki-panostuksia on kasvatettava hallitusohjelmassa esitettyä enemmän. Innovaatiopolitiikan tulee olla uskottavaa ja aidosti pitkäjänteistä, yli hallituskauden ulottuvaa.
– Suomalainen teknologiateollisuus on innovatiivista ja laadultaan maailman huippuluokkaa. Meillä on osaamista ja teknologisia ratkaisuja muun muassa ilmastonmuutoksen torjumiseen. Hallituksen kannattaa nyt panostaa voimakkaasti kestävien teknologiaratkaisujen kehittämiseen Suomessa ja niiden vientiin globaaleille markkinoille, toimitusjohtaja Jaakko Hirvola korostaa tiedotteessa.
Kolmikannalla näytön paikka
Työmarkkinaosapuolet tekevät myös hallitusohjelmasta riippumatonta työtä työllisyyden kasvattamiseksi:
– Ensi syksynä käynnistyy työehtosopimusten neuvottelukierros. Työllisyyttä autetaan, kun syksyllä solmittavat työmarkkinaratkaisut syntyvät ilman työrauhahäiriöitä ja edesauttavat sisällöltään vientiyritysten kilpailukykyä, työmarkkinajohtaja Minna Helle toteaa
– Suomen Pankin tuoreimpien analyysien mukaan kilpailukyky on parantunut, mutta parannettavaa on yhä. Työajan pidennyksen poistaminen nakertaisi kilpailukykyä ja samalla vaikeuttaisi olennaisesti mahdollisuuksia saavuttaa työllisyystavoite. Lasku siirtyisi työttömille ja lopulta myös tuleville sukupolville. Siihen meillä ei ole varaa, Helle korostaa.
Teknologiateollisuuden mukaan kolmikannalla on nyt näytön paikka löytää keinot työllisyysasteen nostamiseksi. Pääministerin Kasvu ja luottamus -seminaari on lähtölaukaus ponnistukselle, johon kaikki työmarkkinajärjestöt ovat saaneet kutsun.
– Jos järjestöt eivät pääse keinoista yhteisymmärrykseen, ei hallitus voi työntää päätä pensaaseen, vaan sen on päätettävä keinoista itse, tiedotteessa todetaan.
”Kilpailukyvystä huolehdittava”
Teknologiateollisuus on omissa hallitusohjelmatavoitteissaan lähtenyt siitä, että työllisyysasteen kasvuun on sitouduttava määrätietoisesti.
– Tavoitteen saavuttaminen on välttämätöntä, jotta julkisen talouden pohja kestää. Työpaikat syntyvät yrityksissä, joten kilpailukyvystä ja työllistämisen edellytyksistä on pidettävä visusti huolta. Muuten tavoitteen saavuttaminen jää haaveeksi, Hirvola toteaa.
Teknologiateollisuuden mukaan 60 000 uutta työllistä hallituskauden aikana ei kuitenkaan ole helppo tehtävä. Edellinen hallitus onnistui kasvattamaan työllisyysastetta vahvan maailmantalouden ja kilpailukykysopimuksen takia.
– Nyt maailmantalous yskii ja talouskasvuennusteita on heikennetty. Palkansaajapuoli taas pyristelee eroon kilpailukykysopimuksen työajan pidennyksestä.