Pelkästään digitalisaation, tekoälyn ja data-analytiikan osaajia tarvitaan tulevien neljän vuoden aikana noin 11 400. Teknologiateollisuus ry:n mukaan osaajien saatavuus on kasvava haaste kaikenkokoisille yrityksille ja muodostaa uhan Suomen talouskasvulle.
Henkilöstömäärän ja osaajatarpeen arvioidaan Teknologiateollisuuden tekemässä kyselyssä kasvavan kaikilla teknologiateollisuuden päätoimialoilla, erityisesti pk-yrityksissä. Rekrytointitarpeesta 60 prosenttia kohdistuu korkeakoulutettuihin ja 40 prosenttia ammatillisen tutkinnon suorittaneisiin tai muuten ammattitaidon hankkineisiin.
Koulutusjärjestelmä pystyy nykyisellään tuottamaan teknologiateollisuuden korkeakoulutettujen osaajatarpeesta määrällisesti 70 prosenttia ja ammattiosaajien tarpeesta alle puolet. Uudet osaamistarpeet muuttavat tilannetta nopeasti.
Työelämä muuttuu nyt ennakoitua huomattavasti nopeammin.
– Teknologian kehittyessä myös työ ja yritysten osaajatarpeet muuttuvat voimakkaasti, Teknologiateollisuuden johtaja Laura Juvonen sanoo.
Selvityksen perusteella esimerkiksi robotiikka, IoT, koneoppiminen ja tekoäly, tehdasautomaatio, ohjelmointi, data-analytiikka ja palvelumuotoilu ovat kasvava osa teknologiateollisuuden osaajien uutta työtä. Tarvittavan osaamisen taso nousee kaikissa tehtävissä.
Teknologiateollisuuden mukaan nopeasti muuttuviin osaamis- ja osaajatarpeisiin vastaamiseksi tarvitaan monia erilaisia toimia.
– Koulutusjärjestelmän tulee kyetä ennakoimaan ja reagoimaan aiempaa huomattavasti joustavammin ja ketterämmin osaaja- ja osaamistarpeissa tapahtuviin muutoksiin. Tekniikan alan koulutustarjontaa on hallitusti lisättävä ja huolehdittava, että opinnot jo aloittaneet myös valmistuvat ja työllistyvät aiempaa paremmin.
Kasvavaan osaaja- ja osaamisvajeeseen vastaaminen on keskeistä koko maalle, koska teknologiateollisuus luo puolet Suomen viennistä, Teknologiateollisuuden elinkeinopolitiikan johtaja Matti Mannonen korostaa.
– Ilman ripeitä toimia Suomi jää kelkasta, hän varoittaa.
Lisää ketteryyttä ja työperäistä maahanmuuttoa
Erityisesti työelämässä jo olevien mahdollisuuksia hankkia lisäosaamista tai kouluttautua kokonaan uudelle alalle täytyy Teknologiateollisuuden mukaan parantaa.
– Tarvitsemme mittavan digiosaamisen muunto- ja lisäkoulutusohjelma yritysten ja julkisen sektorin yhteistyönä, Mannonen sanoo.
Kotimaiset ikäluokat eivät hänen mukaansa yksin riitä vastaamaan osaajavajeeseen.
– Työperäistä maahanmuuttoa tulee lisätä voimakkaasti ja siihen liittyviä lupaprosesseja nopeuttaa ja helpottaa. Rakentamalla yhdessä opintopolkuja ja järjestämällä harjoittelupaikkoja jo opintojen alusta alkaen voimme helpottaa myös ulkomailta Suomeen opiskelemaan muuttaneiden työllistymistä Suomessa.
Ammatillinen koulutus tarvitsee panostuksia
Teknologiayritysten huoli ammatillisesta koulutuksesta valmistuvien osaamisesta on lisääntynyt.
– Ammatillisen koulutuksen laatu ei pääsääntöisesti vastaa teknologia-alan työelämän tarpeita. Oppimisympäristöjä on kehitettävä ja oppilaitosten yhteistyötä yritysten kanssa parannettava koulutuksen laadun parantamiseksi, Mannonen kertoo.
Teknologia-alojen koulutus on järjestäjälle muuta ammatillista koulutusta kalliimpaa ja nykyaikaisten oppimisympäristöjen rakentaminen vaatii oppilaitoksilta resursseja ja investointeja.
– Viime vuosina teknologia-alojen koulutuksesta on leikattu enemmän kuin ammatillisesta koulutuksesta keskimäärin. Kuitenkin juuri voimakkaasti kehittyvillä teknologia-aloilla tarvitaan nopeasti osaamistason nostamista. Tarvitaan koulutuksenjärjestäjien ja yritysten yhteistyönä toteutettava ohjelma, joka turvaa ammatillisen koulutuksen laadun, ajantasaisuuden ja vetovoiman.
Suomesta osaavin ja vetovoimaisin kokeilu- ja innovaatioympäristö
Teknologiateollisuus toteaa, että korkea osaaminen ja kyky luoda uutta ovat keskeinen edellytys alan tulevaisuudelle.
– On ensisijaisen tärkeää, että yliopistot ja ammattikorkeakoulut tarjoavat opiskelijoille, opettajille, tutkijoille ja yritysten asiantuntijoille ainutlaatuisia oppimisympäristöjä ja ovat mukana huipputason kansainvälisissä verkostoissa.
– Tämä edellyttää vahvempaa keskittymistä profiloitumiseen ja vaikuttavuuteen korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa sekä korkeakoulujen strategisen johtamisen vahvistamista, Teknologiateollisuuden innovaatiojohtaja Mervi Karikorpi sanoo.
Lisäksi tarvitaan paljon työtä mielikuvien korjaamiseksi. Erityisesti tytöt jättävät liian usein pitkän matematiikan valitsematta, eivätkä muutenkaan pidä teknologia-alaa potentiaalisena uravaihtoehtona. Teknologiaosaamisen merkitys korostuu kuitenkin kaikilla aloilla.
– Varhaiskasvatuksen, peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen tulee antaa kaikille nuorille vahva perusta tulevaisuuden työelämässä tarvittavalle osaamiselle ja riittävästi tietoa valintojen tueksi, Laura Juvonen painottaa.
Teknologiateollisuus ry selvitti jäsenyritystensä osaamis- ja osaajatarvetta kyselytutkimuksen ja haastattelujen avulla. Kyselyyn vastasi noin 350 yritystä, joiden osuus koko Suomen teknologiateollisuuden henkilöstöstä on 34 prosenttia.