– Kivihiilen ja öljynkäytön rajussa vähentämisessä on haasteita, toteaa Teknologiateollisuuden johtava asiantuntija Martti Kätkä.
Tärkeimpinä keinoina strategiassa ovat uusiutuvien energialähteiden, erityisesti bioenergian, käytön edistäminen ja energiatehokkuuden parantaminen. Kätkä pitää ehdotettuja toimenpiteitä oikeaan osuvina erityisesti puhtaan energian T&K–panostusten kaksinkertaistamisen osalta seuraavien viiden vuoden aikana.
– Hallituksen lupaukset panostaa uuden teknologian kehittämiseen ja innovaatioiden kaupallistamiseen erityisesti älykkäiden energiajärjestelmien sekä niihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osalta ovat suomalaiselle teknologiateollisuudelle erittäin tärkeitä. Näin luodaan uusia vähäpäästöisiä tuotteita ja järjestelmiä sekä uutta liiketoimintaa ja taloudellista kasvua, hän kiittelee.
Kätkä muistuttaa, että Teknologiateollisuus on mukana sektorikohtaisissa vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa, jotka jatkuvat aina vuoteen 2025 saakka.
– Sopimusten puitteissa on löydetty kustannustehokkaita keinoja energiatehokkuuden parantamiseen, ja siksi strategian ilmoitus niiden jatkamisesta on myönteistä. Suomen kannalta on tärkeää, että myös valmisteilla olevan uuden energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanossa voidaan nojata vapaaehtoisiin sopimuksiin.
Kivihiilestä luopumisessa ja öljyn käytön puolittamisessa haasteita
Hallitus on asettanut tavoitteeksi kivihiilen käytöstä luopumisen, mikä on Martti Kätkän mukaan ongelmallista energiajärjestelmän monipuolisuuden ja huoltovarmuuden säilyttämisen kannalta.
– Kivihiilen käyttö Suomessa on vähenemässä joka tapauksessa sitä mukaa, kun vanhoja hiilivoimaloita poistetaan käytöstä. Teknologiateollisuuden mielestä kivihiilen kieltolakia ei tarvita, hän sanoo.
Öljyn käytön puolittaminen vuoteen 2030 mennessä näyttää vaikealta. Öljyn osuus rakennusten lämmityksessä on jo pienentynyt eikä suuriin päästöjen lisävähennyksiin lämmityssektorilla ole mahdollisuuksia.
Päästökaupan ulkopuolinen sektorin osalta päästöjen vähentämisessä avainasemassa on liikenne. Fossiilista dieseliä on mahdollisuus korvata raskaassa liikenteessä biodieselillä, mutta ongelmaksi nousee sen korkea hinta.
Strategiassa on arvioitu, että lisäkustannukset dieselin käyttäjille nousisivat 210 miljoonaan euroon vuodessa vuoden 2030 tilanteessa. Kätkä toteaa, että kyseessä on raju kustannusnousu, jota ei voi sälyttää vientiteollisuuden kuljetusten kannettavaksi.
– Kaikissa tapauksissa on varmistettava, että teollisuuden kilpailukyky säilyy eivätkä kuljetuskustannukset nouse.
Kätkän mielestä myös tavoite 250 000 sähköautosta ja 50 000 kaasuautosta vuonna 2030 on erittäin haastava.
– Päästöjen vähennystaakkaa voidaan tehokkaasti helpottaa edistämällä sähköautojen ja ladattavien hybridien tuloa markkinoille. Strategiassa onkin esitetty tuntuvia kannustimia niiden hankintaan, mikä on myönteistä.
Niin ikään hän vaatii hallitusta varmistamaan, että EU:n kestävyyskriteerit biomassalle, puun energiakäytön nollapäästöisyys ja metsien säilyminen hiilinieluina myös laskennallisesti takaavat biotaloudelle kansallisesti asetetut kasvutavoitteet.
– Tämä on energia- ja ilmastostrategian toteuttamisen kannalta ensiarvoisen tärkeää, Kätkä toteaa.