Teknologiateollisuuden tuoreen suhdannekatsauksen mukaan alan yritysten liikevaihto kasvoi hieman viime vuonna vajaaseen 68 miljardiin euroon.
Uusien tilausten määrä väheni loka-joulukuussa 8 prosenttia vuodentakaisesta, mutta kasvoi 2 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä. Tilauskanta oli vuoden lopussa 15 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten ja 3 prosenttia suurempi kuin syyskuun lopussa.
– Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan alkuvuonna samalla tai hieman alemmalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, kertoo Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen.
Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa väheni viime vuonna noin 3 000 hengellä keskimäärin 282 000 henkeen. Yritykset rekrytoivat 28 500 henkilöä, joista viimeisellä vuosineljänneksellä 6 200.
Kilpailukykyä ei saa vaarantaa
Turusen mielestä hallituksen pitää nyt hakea liikkumavaraa järkevin rakenneratkaisuin, jotka tasapainottavat heikkoa julkista taloutta.
– Rohkeiden rakenneuudistusten vastapainona pitäisi olla panostuksia tulevaan. Investoinnit kaipaavat ennustettavaa toimintaympäristöä ja siksi on edelleen pidättäydyttävä teollisuuden kilpailukykyä vaarantavista päätöksistä, Turunen toteaa tiedotteessa.
Turunen pitää myös erittäin tärkeänä, että yhteiskuntasopimusta koskevissa neuvotteluissa päästään kustannuskilpailukyvyn viiden prosentin parannukseen. Kunnianhimon tasoa ei neuvotteluissa saa laskea.
– Syksyn liittokohtaisissa neuvotteluissa haetaan sitten ratkaisua vientivetoiseen palkkaratkaisuun ja toiseen viiden prosentin parannukseen, Turunen toteaa. Loput haetaan hänen mukaansa yritysten tuottavuutta parantamalla.
Huolta julkisen panostuksen supistumisesta tutkimukseen
Teknologiateollisuuden johtaja Sanna Rauhansalo on huolissaan julkisen sektorin panostuksen supistumisesta tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
– Esimerkiksi selvitykset Tekesin kautta suoritetusta rahoituksesta osoittavat, että niiden tuotto on ollut hyvä. Suoraan tulevaisuuden menestymiseen vaikuttavista kohteista ei saisi tinkiä, Rauhansalo arvioi.
Teknologiateollisuus tukee viime vuotisella päätöksellään yliopistojen profiloitumista edelleen 11 miljoonalla eurolla jo aiemmin lahjoitetun 140 miljoonan lisäksi.
– Lahjoituksemme keskeisenä kriteerinä on varmistaa teknologia-alan huippuosaaminen sekä tukea rahoitusta saaneiden yliopistojen profiloitumista ja strategista yhteistyötä yritysten kanssa. Toivomme tämän kannustavan muitakin tekoihin, jotka luovat kasvua ja uudistavat Suomea, Rauhansalo huomauttaa.
Ammatillinen koulutuksessa puolestaan tulisi ottaa huomioon työelämän ja erityisesti vientisektorin tarpeet. Itsehallintoalueita perustettaessa pitäisi Rahansalon mielestä muistaa, että työmarkkinat eivät ole alueellisia, ja siksi valtionrahoitus tulisi kohdentaa suoraan koulutuksenjärjestäjälle.