Teknologiateollisuus ry esittää, että maan hallitus käyttää ensi vuoden budjetin mahdollisen liikkumavaran ennen kaikkea osaamiseen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vauhdittamiseen.
Hallituksen tulisi yhdistyksen mielestä päättää ensi vuodelle 150 miljoonan euron lisäyksestä yritysten avustusmuotoiseen tki-rahoitukseen. Rahoitus suunnattaisiin yritysvetoisille kumppanuusverkostoille soveltavaan tutkimukseen. Tällaisella yhteistyöllä on yhdistyksen mukaan synnytetty ja uudistettu monia kasvualoja.
Lisäksi tarvitaan yli vaalikausien ulottuva ohjelma, jotta tutkimus- ja innovaationeuvoston tavoite tki-rahoituksen nostamisesta 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta toteutuu.
– Jos Suomi haluaa olla osaamisen ja uudistumisen edelläkävijä, se ei voi olla perässähiihtäjä tki-toiminnassa. On aivan keskeistä, että maan hallitus sitoutuu tutkimus- ja innovaationeuvoston tavoitteeseen, kääntää rahoituksen kasvuun ja kannustaa yrityksiä tki-toimintaan. Yksi julkinen euro saa yritykset investoimaan kaksi omaa euroa tki-toimintaan, toteaa Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola tiedotteessa.
Myös koulutus tarvitsee lisärahoitusta, sillä osaamistarpeet muuttuvat nopeasti ja kaikissa tehtävissä odotetaan yhä korkeampaa osaamista. Oppimisympäristöt ovat jääneet ajasta jälkeen esimerkiksi kone- ja tuotantotekniikan ammatillisessa koulutuksessa.
Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan jäsen, toimitusjohtaja Sami Ensio Innofactor Oyj:stä muistuttaa, että koulutuksen määrään ja laatuun pitää satsata kaikilla asteilla sekä jatkokoulutuksessa.
– Osaava työvoima on Suomen menestymisen perusedellytys ja vaatii satsauksia kansainvälisesti kilpailukykyiseen koulutukseen. Erityisiä haasteita ovat työtehtävien nopea muutos ja ihmisten uudelleen kouluttaminen. Uudelleenkoulutus ei voi jäädä yksin yritysten vastuulle, vaan yhteiskunnalla on oltava merkittävä rooli, Ensio tähdentää.
Hän korostaa myös innovaatiotoimintaa, sillä tuotekehitys on hänen mukaansa jatkossa yhä tärkeämpää kaikkien yritysten muuttuessa enemmän tai vähemmän digiyrityksiksi.
– Jos yrityksille on edullisempaa harjoittaa innovaatiotoimintaa muualla kuin Suomessa, se koituu väistämättä kansantalouden vahingoksi. Innovaatiotukea tarvitsevat myös isommat veturiyritykset, jos haluamme luoda uutta kansainvälisesti menestyvää bisnestä, Ensio huomauttaa.
Lue myös:
Teknologiayritysten tilaukset vähenevät