Suomessa on Paltan varatoimitusjohtajan Tuomas Aarton mukaan meneillään valtava elinkeinorakenteen muutos. Palvelujen osuus kasvaa ja samanaikaisesti digitalisaation eteneminen muokkaa tapoja tehdä työtä.
Työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmä on hänen mukaansa kuitenkin osoittautunut hitaaksi tavaksi reagoida elinkeinorakenteen muutokseen.
– Kun me yritämme vastata tähän haasteeseen, niin törmäämme erittäin jähmeään työmarkkinakoneeseen, joka on viimeisen kymmenen vuoden aikana osoittanut toimimattomuutensa, Aarto toteaa Verkkouutisille.
Hän puhui asiasta viime viikolla Finanssialan Keskusliiton toimittajaseminaarissa Hämeenlinnassa.
Tällä hetkellä työmarkkinajärjestelmän rakenteet ovat hänen mukaansa jäykät, ja neuvotteluista tulee helposti varjonyrkkeilyä sekä yksipuolista etujen puolustamista. Iso kuva tavallaan unohtuu.
– Meidän tavoitteenamme on tulevaisuudessa vaikuttaa eri tavoin siihen, että me pystymme kehittämään Suomen työmarkkinajärjestelmästä aidon muutostyökalun näissä vaikeissa tilanteissa, Aarto kertoo.
Järjestelmän tulisi hänen mukaansa olla sellainen, että jo ennalta pystyttäisiin kehittämään asioita, näkemään tulevaisuuteen ja tekemään sen edellyttämiä, välttämättömiä muutoksia. Silloin ei jouduttaisi jatkuvasti äkkijarrutustilanteisiin, mistä Suomen työmarkkinoilla tälläkin hetkellä on kysymys.
Jatkossa työmarkkinapolitiikkaa pitää Aarton mielestä viedä lähemmäs yrityksiä. Tekninen kehitys edellyttää hänen mukaansa ehdottomasti räätälöityjä sopimuksia.
Paikalliseen sopimiseen on Aarton mukaan esimerkiksi vakuutusalalla paljon mahdollisuuksia, mutta ongelmana on käytännön toimivuus. Sopimuksia ei aina synny.
– Meidän pitäisi rakentaa yrityksissä kulttuuria, ilmapiiriä ja toimintatapoja. Pelkkä mahdollisuus ei sopimiseen riitä. Sopimuksia pitää syntyä myös käytännössä, Aarto painottaa.
Syytä voi hänen mukaansa hakea sekä työnantaja- että työntekijäpuolelta, mutta eniten epäilyjä paikallisen sopiminen herättää hänen mielestään työntekijäliitoissa.
– Työntekijäliitot ovat monesti jäsenistönsä vankeja, ne pelkäävät sen reaktioita. Toisaalta liitot pelkäävät oman asemansa heikentymistä, hän arvioi.
Paltassa on kuitenkin hänen mukaansa huomattu, että työpaikoilla haluttaisiin kokeilla enemmän uusia asioita.
– Rohkeutta työntekijöillä näyttäisi olevan, mutta sitä pitäisi löytyä myös työntekijäliitoilta, Aarto sanoo.