TEK:n toiminnanjohtaja Heikki Kaupin mielestä lähtökohtana näyttää olevan ekonometrinen lähestymistapa, joka perustuu vanhan toiminnan säätämiseen ja tehostamiseen.
– Missä on uuden teollistamisen suunnitelma, hän kysyy?
– Jos teemme samoja asioita kuin ennenkin – hiukan ahkerammin, hiukan enemmän ja vaikka hiukan halvemmallakin – niin emme valitettavasti pääse pitkällekään tästä alhosta. Pelkkä säätäminen ei riitä, Kauppi jatkaa.
– Jotta pääsisimme takaisin kasvupolulle, hallituksen on tunnistettava ja tunnustettava innovaatiovetoisen kasvun rooli Suomen tulevaisuuden moottorina ja laadittava siihen liittyvä poikkihallinnollinen uuden teollistamisen toimenpideohjelma, Kauppi linjaa.
TEK ehdottaa, että digitalisaatio on otettava täysimääräisesti hyötykäyttöön julkisen sektorin palvelutuotannossa.
Uudistamisen perustaksi rakennetaan tietojärjestelmä, joka yhdistää eri toimijoiden tietokannat toimivaksi kokonaisuudeksi. Järjestelmän tulee olla modulaarinen, jolloin sen toteuttaminen voidaan pilkkoa sellaisiin osiin, joiden tekemiseen voivat osallistua myös pienet ja keskisuuret innovatiiviset ohjelmatalot.
Niin ikään TEK:n mielestä hallituksen on panostettava tieteelliseen perustutkimukseen aloilla, joilla Suomella arvioidaan olevan hyvät menestymisen mahdollisuudet globaalissa kilpailussa. Näitä ovat mun muassa puun uudenlainen käyttö (nanoselluloosa, tekstiilikuidut, orgaaninen kemia), lääketieteen teknologia, tietoliikennetekniikan laitteet ja ohjelmistot, 5G, telemetriikka ja nanoteknologia.
TEK:n mielestä hallituksen täytyy myös parantaa Suomen houkuttelevuutta globaalisti toimivien yritysten korkean lisäarvon toimintojen sijaintipaikkana.