EU:n toimivaltaa puolustuksessa pitäisi selkeyttää ja täsmentää unionin perussopimustasolla. Näin katsoo Euroopan hybridiuhkien torjunnnan osaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen, joka avasi keskustelun aiheesta EU-komission järjestämässä paneelikeskustelussa perjantaina.
– Meillä on edelleen varsin epämääräinen tilanne sen suhteen, miten EU:n perussopimukset määrittävät unionin toimivallan puolustusulottuvuudessa, Tiilikainen arvioi.
Tiilikaisen mielestä ”tehokas ja virtaviivainen” EU:n puolustusulottuvuus edellyttäisi sitä, että perussopimuksissa määriteltäisiin selkeästi uhkakuvat, tavoitteet ja voimavarat. Hän ennakoi prosessista vaikeaa, mutta haluaa ainakin avata keskustelun aiheesta.
Tiilikaisen mukaan EU:n kehityshistoria ja jäsenmaiden näkemyserot selittävät paljolti tämänhetkisiä ongelmia puolustuksen suunnittelussa ja rakentamisessa. Puolustusulottuvuutta on jouduttu kehittämään ”paloittain, kompromissien kautta”, mikä on johtanut kokonaisuuden kannalta hajanaiseen prosessiin.
– On ollut Ranskan johdolla maita, jotka ovat pitäneet mielellään mahdollisuuksia yllä siirtää enemmän toimivaltaa ja suorituskykyä unionin harteille. Ja sitten toisaalta Iso-Britannia ja sitä lähellä olevat maat, jotka ovat taas katsoneet, että se olisi maton vetämistä Naton alta.
Euroopan komission puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston pääjohtaja Timo Pesonen pitää luonnollisena EU:n omien puolustusvalmiuksien kehittämistä.
– Yhdysvallat on kylmän sodan päättymisestä lähtien vähentänyt osallistumistaan Euroopan puolustuksen tukemiseen. Ja se on trendi, joka jatkuu riippumatta siitä, kuka on Valkoisen talon isäntä tai emäntä nyt tai tulevaisuudessa. Tässä tilanteessa on ihan luonnollista, että Eurooppa kehittää omia valmiuksiaan. Ei olla sotilasliittoa rakentamassa, siitä ei ole kysymys, koska Nato on olemassa, hän katsoi.
Pesonen korosti, että EU:n puolustusrahaston kehittämät tekniset valmiudet ovat toki myös Naton käytettävissä.
– Tämä suomalaisessa keskustelussa usein unohtuu, koska emme ole Nato-maa.