– Voisi jopa väittää, että joudumme lähitulevaisuudessa ainaiseen leikkaus- ja veronkorotuskierteeseen ilman uudistuksia, Rauno Vesivalo toteaa.
Viime viikolla kunnat jättivät lausuntonsa sote-uudistukseen. Keskeiseksi kritiikin aiheeksi lausunnoissa näyttää nousevan vastuukuntamalli, jonka sanotaan olevan ristiriidassa perustuslain kanssa. Perustuslaki takaa kunnille itsehallinto-oikeuden.
Vesivalo muistuttaa toisesta perustuslaillisesta oikeudesta, joka on keskustelussa jäänyt vähemmälle huomiolle.
– Jokaisella on perustuslain mukaan oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Jo pitkään on ollut tiedossa se, että tämä oikeus ei toteudu riittävän hyvin maassamme. Jo nyt kansalaiset ovat hyvin eriarvoisessa asemassa ja sosioekonomiset terveyserot kasvavat myös jatkuvasti eri väestöryhmien välillä, Rauno Vesivalo sanoo.
Hänen mielestään rakenneuudistusten perustuslaillisia oikeuksia pohdittaessa olisikin otettava vakavasti keskusteluun myös se, että onko kunnallinen itsehallinto tärkeämpi perusoikeus kuin kansalaisten oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin.
– Puhuttaessa palveluista keskustellaan useimmiten siitä, että palveluiden on oltava lähellä. Olisihan ennen kaikkea keskusteltava palveluiden laadusta ja potilasturvallisuudesta. Jos esimerkiksi terveyskeskus on nurkan takana ja sieltä saatava palvelu on lähetteiden kirjoittaminen, niin mitä hyötyä on tällaisesta lähipalvelusta, Rauno Vesivalo kysyy?
Tehyn näkemyksen mukaan 20 000–50 000 asukkaan väestöpohja ei ole riittävä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatioon.
– Perusterveydenhuolto on päässyt rapautumaan. Uudistuksessa pitäisi nimenomaan olla kyse perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen kynnyksen alentamisesta ja resurssien lisäämisestä perusterveydenhuoltoon. Kun perusterveydenhuoltoon satsataan, myös säästetään, Rauno Vesivalo muistuttaa.