Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo toteaa, että vanhuspalveluista haetaan kuitenkin yhä 70 miljoonan euron säästöjä. Hänen mukaansa hallitus aikookin väljentää nyt mitoitukseen laskettavan hoitohenkilöstön kriteerejä niin, että mukaan laskettaisiin nykyistä ”joustavammin perustein hoitoon osallistuva henkilökunta”, kuten muun muassa taideterapeutit ja viriketoiminnan ohjaajat ja mahdollisesti jopa vapaaehtoistyöntekijöitä.
– Tehy ei hyväksy, että mitoitukseen lasketaan muita kuin välitöntä hoitotyötä ja kuntoutusta tekevät koulutetut ammattihenkilöt sekä osa hoiva-avustajien työpanoksesta, kun se kohdistuu suoraan asiakastyöhön kuten avustamiseen ruokailussa, peseytymisessä, pukeutumisessa tai wc-käynneissä. Laskentatavan väljentäminen merkitsee todellisuudessa hoitajamitoituksen laskemista nykyisestä, sanoo Vesivalo.
Hänen mukaansa lyhytnäköinen tinkiminen hoitohenkilöstöstä ja sen osaamisesta ei edes johda säästöihin vaan aiheuttaa pitkällä tähtäimellä lisäkustannuksia esimerkiksi sairaalapäivinä erikoissairaanhoidossa.
Tehy pitää hyvänä yhtenäisten menetelmien ja hoitoisuusmittareiden käyttöä palvelutarpeen arvioinnissa. Myönteistä laatusuosituksen uudistamisessa on myös se, että samat suositukset koskevat jatkossa sekä julkista että yksityistä sektoria.
– Mitoitusta on myös kyettävä lisäämään silloin, kun asiakkaan hoidon tarve sitä vaatii esimerkiksi saattohoidossa, muistuttaa Vesivalo.