Tehy vaatii, että sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden kaikilla tasoilla on oltava hoitotyön johtaja, jolla on johtamisen koulutusta ja kokemusta.
Tehyn puheenjohtajan Rauno Vesivalon mukaan koulutetun hoitohenkilöstön osaamisella ja asiantuntemuksella varmistetaan asiakaslähtöiset palvelut ja hoidon yhdenvertainen saatavuus.
– Tämä osaaminen saadaan käyttöön hyvällä hoitotyön johtamisella ja sitä tarvitaan muutosten suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa sekä toiminnan tuloksellisessa kehittämisessä, hän toteaa Tehyn tiedotteessa.
Tehyn mielestä henkilöstön asemasta ja yhteistoimintavelvollisuudesta olisi kirjattava lakiesitykseen vastaavasti kuin kuntajakojen osalta kuntarakennelaissa.
Jos palvelussuhdeturvaa ei kirjata sote-järjestämislakiin, joutuvat kunta-alan palkansaajat Vesivalon mukaan keskenään täysin erilaiseen asemaan. Osa työntekijöistä siirtyy kuntajaon kautta uuden kunnan palvelukseen ja osalle uusi työnantaja muodostuu sote-uudistuksen pohjalta.
Tehyn mielestä yhteistoimintamenettelystä olisi pidettävä erityisen tarkkaa huolta sote-uudistuksen jokaisessa vaiheessa ja kaikilla tasoilla. Sote-alueen hallinnossa on oltava myös henkilöstön edustaja. Tehy kritisoi henkilöstövaikutusten arvioinnin puuttumista lakiluonnoksesta.
– Sote-uudistus ja muutosten läpivienti sisältää paljon henkilöstön jaksamiseen ja työhyvinvointiin liittyviä riskejä, jotka vaikuttavat henkilöstön pysyvyyteen ja saatavuuteen. Siksi kunnille ja kuntayhtymille olisi osoitettava tarpeeksi varoja muutosten läpivientiin, Vesivalo vaatii.
Lisäksi Tehyn mielestä on ristiriitaista, että kuntien velvollisuudet ovat ristiriidassa taloudellisten kannustimien kanssa. Kuntien sosiaali- ja terveysmenot ovat riippumattomia siitä, miten paljon kunnat panostavat terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen