Hänen mukaansa kokonaisuus on kuitenkin jotenkin hyväksyttävissä etenkin vaikean työllisyys- ja taloustilanteen vuoksi.
– Jo etukäteen tiedettiin, että palkansaajien on varauduttava heikennyksiin. Hallituksen kaavailema pakkolakipaketti olisi kurittanut etenkin julkisen sektorin naisia vielä kovemmalla kädellä, sanoo Rauno Vesivalo.
– Jäsenillemme vaikeimpia asioita neuvottelujen kuluessa olivat Tehyyn tulleen palautteen perusteella esitykset lomien leikkaamisesta ja sairausajan karenssista. Nämä molemmat saatiin neuvotteluissa torjuttua, hän jatkaa.
Lisäksi Tehy on koko ajan pitänyt tärkeänä sitä, että ratkaisu kohtelisi eri palkansaajaryhmiä tasapuolisesti. Työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen maksuosuuksien muutokset työnantajilta palkansaajille sekä työajan pidentäminen 24 tunnilla erikseen alakohtaisesti sovittavalla tavalla koskee kaikkia palkansaajia.
– Sen sijaan määräaikainen lomarahan leikkaaminen 30 prosentilla vuosina 2017-2019 kohdistuu vain julkiselle sektorille, mikä kieltämättä tuo ratkaisuun epätasapainoa, Vesivalo sanoo.
Kilpailukykysopimuksessa sovittiin myös nykyisten virka- ja työehtosopimusten jatkamisesta 12 kuukaudella siten, että niihin ei tehdä palkkoja koskevia tai muita kustannusvaikutteisia työehtojen muutoksia. Palkansaajapuolen mukaan hallituksen tulee sopimuksen myötä luopua suunnitelluista 1,5 miljardin lisäleikkauksista ja toteuttaa tuloverojen kevennys.
– Tässä voitti sopimusyhteiskunta. Työmarkkinajärjestöt tekivät jälleen, mitä pyydettiin. Toivottavasti talouden ja työllisyyden suunta tulee tällä vetoavulla kääntymään ja työnantajat tarttuvat työllistämishaasteeseen tosissaan, toteaa Vesivalo.