Rauno Vesivalon mukaan Tehy vastustaa laajoja sopimuksia palveluiden kokonaisulkoistamisesta, sillä ”ne jähmettävät sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisen ja voivat johtaa pitkällä aikavälillä lisääntyneisiin kustannuksiin”.
– Kunnissa ei kannattaisi nyt tehdä lyhytnäköisiä hätäratkaisuja ulkoistamalla kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut jopa vuosikymmeneksi. Tällaiset sopimukset jähmettävät palvelut eikä kehittämistyötä tai järkevää yhteistyötä yli kuntarajojen voida tehdä, Vesivalo sanoi lauantaina Helsingissä.
Hänen mukaansa kokonaisulkoistukset voivat tulla maksamaan kunnalle todella paljon, sillä kuntien on noudatettava sopimusta.
– Kustannukset voivat karata käsistä ilman, että tilanteeseen voidaan puuttua. Kun markkinat vielä näyttävät keskittyvän muutamille suurille yrityksille, on vaarana, että kustannustasoa ei kyetä ennakoimaan, Vesivalo maalaa.
Puheenjohtajansa mukaan Tehy on huolissaan myös sosiaali- ja terveysalan henkilöstön työntekijöiden pompottamisesta ulkoistamissirkuksessa. Työntekijät siirtyvät kunnasta yksityisen palvelukseen ja toisaalta liikennettä on myös toisinpäin työntekijöiden siirtyessä yksityiseltä palveluntarjoajalta kunnan palvelukseen.
– Tehy on joutunut riitauttamaan tapauksia, joissa esiintyy suoranaisia laittomuuksia ns. liikkeenluovutustilanteissa. Työsuhteita on jopa katkennut. Vaadimme, että myös yksityiset työnantajat noudattavat työelämän pelisääntöjä. Tehy edellyttää, että myös työantajaosapuoli on järjestäytynyt asianmukaisesti, Vesivalo sanoi.
Tällä hetkellä seitsemän kuntaa on ulkoistanut sosiaali- ja terveyspalvelut yksityiselle palveluntuottajalle ja 16 kunnassa asia on suunnitteilla.