– Käytännössä on kyse työhyvinvoinnin edistämisestä, hyvästä johtamisesta ja toimivista työprosesseista, joiden avulla tuloksellisuutta edistetään. Jos työnantajat ymmärtävät palveluiden tuloksellisuusajattelun oikein, päästään työyhteisössä eroon liian kuormittavista toimintatavoista ja käytännöistä, Rauno Vesivalo toteaa.
Hänen mukaansa sosiaali- ja terveysalan henkilöstöllä on paljon osaamista, jota voitaisiin hyödyntää tuloksellisuuden edistämisessä.
– Sote-uudistus tai mikään muukaan rakenneuudistus ei tule onnistumaan mikäli uudistuksia ei viedä käytäntöön asti ja kuunnella henkilöstön näkemyksiä. Hoitohenkilöstöllä on osaamista mm. hoitoketjujen ja muiden työprosessien suunnittelussa. Kyse on arki-innovaatioista, joita pitää saada työpaikoilla esiin rohkaisevan työkulttuurin ja avoimen yhteistoiminnan avulla, Vesivalo sanoo.
Vesivalo painottaa, että sote-uudistuksessa on panostettava kuntien suurimman henkilöstöryhmän, sosiaali- ja terveysalan henkilöstön johtamiseen.
– Valitettavasti esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä, Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on ollut tilanteita, joissa hoitotyön johtajilta on viety resursseja ja mahdollisuuksia johtaa hoitotyötä. Tällöin ollaan lähellä tilannetta, jossa henkilöstön osaamista ei pystytä hyödyntämään täysimittaisesti, hän sanoi torstaina Lappeenranta-seminaarissa.