Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen korostaa soveltuvuuskokeiden merkitystä sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijavalinnoissa.
Hänen mukaansa soveltuvuuskokeista luopuminen on johtanut tilanteeseen, jossa alalle päätyy hoitotyöhön sopimattomia henkilöitä.
– Ikäihmisten palveluiden kannalta on tulevaisuudessa oleellisen tärkeää, että meillä on riittävästi motivoitunutta, osaavaa henkilökuntaa ja ala säilyy vetovoimaisena, Rytkönen toteaa.
Rytkönen otti torstaina kantaa sosiaali- ja terveysalan ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintoihin Tehyn järjestämässä Parasta aikaa -tapahtumassa Finlandia-talolla.
Tehy on jo vuosia ajanut sosiaali- ja terveysalan koulutukseen pakollisia ja valtakunnallisia soveltuvuuskokeita. Rytkönen onkin tyytyväinen, että opetus- ja kulttuuriministeri aikoo palauttaa soveltuvuustestauksen alalle jo tällä hallituskaudella.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreet tilastot kertovat ikäihmisten palveluiden viimeaikaisesta kehityksestä, jota Rytkönen myös arvioi puheessaan.
Tilastojen mukaan esimerkiksi kotihoidon henkilöstöä on lisätty yli 1 700:lla. Myös ympärivuorokautisessa hoidossa henkilöstömäärä on kasvanut. Henkilöstömitoitukset ovatkin seurantatietojen mukaan paremmalla tasolla kuin aiemmin.
-Tästä huolimatta Tehyyn tulee miltei päivittäin yhteydenottoja siitä, että ikäihmisten palveluissa ammattihenkilöt uupuvat ja henkilöstöä on aivan liian vähän. Tämä on ollut myös julkisuudessa esillä, Rytkönen muistuttaa.
Tehyssä arvioidaan, että sinänsä myönteiset tilastoluvut eivät kerro koko kuvaa. Taustalla voi olla monia seikkoja. Tukipalveluhenkilöstöä on aivan liian vähän ja koulutettu hoitohenkilöstö joutuu tekemään avustavia tehtäviä.
Ympärivuorokautisessa hoidossa on yhä huonokuntoisempia ikääntyneitä. Henkilöstömitoituksissa pitäisi Rytkösen mukaan nykyistä enemmän ottaa huomioon, kuinka paljon asiakkaat tarvitsevat hoitoa ja kuntoutusta.
– Lisäksi paperilla työvuorolistat voivat näyttää hyvältä, mutta sijaisia ei välttämättä saada ja listalla voi olla niin sanottuja haamuhoitajia. Organisaatioissa olisikin saatava sijaisjärjestelyt kuntoon esimerkiksi käyttämällä vakituisia sijaisia, Rytkönen esittää.