Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn mukaan tässä tautitilanteessa voisi olla järkevää ja tarkoituksenmukaista lisätä koronarokote tartuntatautilakiin.
– Ministeriön tulisi ryhtyä selvittämään sen lisäämistä lain pykälään 48. Muutoksessa tulee kuitenkin ottaa huomioon muutamia asioita, jotka liittyvät työntekijöiden oikeuksiin ja koronapandemian erityispiirteisiin, toteaa Tehyn toiminnanjohtaja Else-Mai Kirvesniemi.
Kirvesniemen mukaan koronaviruksen kehittymisestä tai pysyvyydestä ei tiedetä riittävästi. Vaatimuksen työntekijöiden koronarokotuksesta tulisikin sen vuoksi aluksi olla määräaikainen. Lisäksi olisi määriteltävä tarkasti ne työpaikat ja yksiköt, joissa rokotusta vaadittaisiin.
Rokotusvaatimuksen tulisi sekä potilasturvallisuuden että työturvallisuuden näkökulmasta koskea myös koko työpaikan tai yksikön henkilöstöä, ei vain hoitajia.
Kirvesniemen mielestä laissa tulee myös edellyttää, että rokotussuojan olemassaolon varmistaa työterveyshuolto eikä työnantaja.
– Tällä hetkellä tartuntatautilain 48 §:ssä säädetään ne rokotukset, joita edellytetään potilaiden suojaksi. Muita kuin siinä nyt nimettyjä rokotuksia ei voida vaatia työntekijöiltä. Siksi hieman hämmästelin esimerkiksi Helsingin Sanomissa 31.10.2021 oikeustieteilijöiden tulkintoja, että koronarokotuksia voitaisiin vaatia jo nykyisellään tartuntatautilain 48 pykälän perusteella. Näin ei ole vaan lakia tulisi muuttaa, sanoo Kirvesniemi.
Esitystä sote-henkilöstön koronapassista hän puolestaan pitää monimutkaisena ja tarpeettomanakin, jos tartuntatautilakiin tulisi lisäys.