Pääluottamusmiesten arvioiden mukaan suurin osa vastanneiden organisaatioista (81 %) supistaa toimintaansa kesäaikana. Supistusten laajuus on samaa tasoa kuin parina aiempana vuonna. Sulkujen tai supistusten kesto on keskimäärin 2-6 viikkoa.
Suurin syy sulkuihin ja toiminnan supistamiseen kesäaikana oli vakiintunut tapa ja vuosilomat. Myös säästösyyt ja palveluiden vähäisempi kysyntä aiheuttavat toiminnan supistamista.
Toiminnan supistukset kohdistuvat erikoissairaanhoidossa erityisesti kirurgian, psykiatrian, sisätautien ja korva-, nenä- ja kurkku- sekä lastentauteihin. Perusterveydenhuollossa eniten sulkuja ja toiminnan supistamista tehdään vastaanottotoiminnassa, neuvolatoiminnassa sekä fysioterapiassa ja hammashoidossa. Varsinkin heinäkuun aikana suljetaan toimintoja päivähoidossa.
Päivystys toimii kesällä useimmiten normaalisti, mutta joillakin paikkakunnilla sitä saatetaan keskittää.
– Valtaosa vastaajista ilmoitti, että työpaikka ei lomauta henkilöstöä tulevana kesänä. Tämä on tietysti positiivista, sanoo selvityksen laatinut Tehyn työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman.
Sijaisten saatavuudessa on ongelmia. Noin puolet vastanneista pääluottamusmiehistä ilmoitti, että sijaisten saatavuudessa on ongelmia. Eniten on ollut pulaa sairaanhoitajista, lähi- ja perushoitajista ja lääkäreistä. Yleisin syy sijaispulaan on puute koulutetuista sijaisista.
– Tänä vuonna vastauksissa näkyvät myös taloudelliset säästöpaineet, sillä 31 prosenttia vastanneista pääluottamusmiehistä ilmoitti rekrytointikieltojen haittaavan sijaisten palkkaamista. Myös organisaatioiden vetovoimaisuuden puute on eräs merkittävä tekijä siihen, ettei sijaisia saada, Flinkman sanoo.
Hän pelkääkin, että rekrytointikiellot ja sijaisuuksissa säästäminen aiheuttavat henkilöstön väsymistä. Tämä taas voi vaikuttaa sairauslomien määrään ja työtyytyväisyyteen.
Tehyn selvityksen tiedot perustuvat 109 pääluottamusmiehen antamaan tietoon.
Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy on kerännyt tietoa kesäajan toiminnasta yli 20 vuoden ajan vuodesta 1991 alkaen. Vuoden 2015 kyselyyn vastasi 109 pääluottamusmiestä. Vastauksia saatiin koko Suomen alueelta.