Sote-udistuksen tavoitteena on ollut nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden parantuminen. Rakennepoliittisessa ohjelmassaan hallitus taas on esittänyt kuntien henkilöstön kelpoisuusehtojen väljentämistä.
Tehyn mielestä kaksi erillistä esitystä ovat ristiriidassa keskenään.
– Hallituksen ristiriitaiset esitykset koskettavat nimenomaan lähihoitajia, sillä taustalla itää ajatus että koulutettuja lähihoitajia voitaisiin korvata esimerkiksi pikakoulutetuilla hoiva-avustajilla. Sosiaali- ja terveysalalle ollaan tuomassa vähemmän koulutettua työvoimaa, jolla ei ole eväitä potilaiden tilan tarkkailuun ja vaativiin hoitotoimenpiteisiin, Tehyn koulutuspoliittinen asiantuntija Soila Nordström sanoo.
Sosiaali- ja terveysalalle saadaan säästöjä tuloksellisesta toiminnasta, minkä edellytyksenä on hyvin koulutettu ja osaava sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöstö. Sote-uudistuksen jatkovalmistelussa olisi Tehyn mielestä kiinnitettävä erityishuomiota ammattitaidon lisäksi hyvään johtamiseen ja työhyvinvointiin, jotta koulutettu väki saadaan pysymään alalla. Arviolta 30 000 koulutettua sairaanhoitajaa ja lähihoitajaa on jo jättänyt alan.
– Päättäjillä on nyt vastuu viisaista jatkopäätöksistä ja toivon, että Sote-uudistuksen alkuperäinen tavoite eli potilaiden hoidon laadun parantaminen olisi tärkein tavoite. Kelpoisuusehdoista tinkiminen tai henkilöstön koulutustason madaltaminen eivät siis voi tulla kyseeseen, Nordström sanoo.