Näitä ovat Rauno Vesivalon mukaan ihmisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, palvelujen yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen sekä kustannusten hillitseminen.
Hän muistuttaa, että koko uudistukseen lähdettiin muun muassa siksi, että perusterveydenhuollossa on ongelmia ja ihmiset eivät pääse hoitoon, mikä kuormittaa väärällä tavalla erikoissairaanhoitoa.
Vesivalon mukaan uudistukseen on sittemmin tullut mukaan uusia elementtejä, kuten valinnanvapaus ja yhtiöittäminen, joiden tarkkaa sisältöä ja vaikutuksia ei vielä tiedetä.
Hän toteaa, että uudistuksen aikataulu on kireä ja siksi tarvitaan pikaisesti perusteellista arviointia eri elementtien vaikutuksesta kustannuksiin, kansalaisten kannalta tärkeisiin sujuviin hoitoketjuihin ja hoidon saatavuuteen, terveyseroihin sekä henkilöstöön.
– Sote-uudistuksesta ei saa tulla kallis ja sirpaloitunut koelaboratorio, joka pahimmillaan ei lainkaan edistä alkuperäisiä tavoitteita, sanoi Vesivalo torstaina Turussa.
Hän asettaisi valinnanvapaudelle tiukat reunaehdot.
– Valinnanvapaus ei saa lisätä kustannuksia eikä terveydellisiä ja sosioekonomisia eroja väestössä, Vesivalo vaatii.
Hän toteaa, että Ruotsin valinnanvapausmallista saatujen tietojen mukaan palveluita eniten tarvitsevat väestöryhmät käyttävät palveluita suhteessa vähiten. Tällöin resurssit eivät kohdennu oikein, eivätkä terveyserot kavennu.
– Ruotsin kokemusten mukaan valinnanvapaus myös toteutuu parhaiten esimerkiksi suur-Tukholman alueella, mutta harvaan asutuille seuduille on vaikea saada palveluntuottajia, koska ei ole riittävästi väkeä eikä synny toimivia markkinoita, Vesivalo sanoo.