Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) lausunnoista käydyssä välikysymyskeskustelussa pitänyt kansanedustaja Kimmo Kivelä totesi, että valtiojärjestyksemme mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta.
– Eduskunnalla on erilaisia välineitä valtioneuvoston ja sen jäsenten luottamuksen selvittämiseen. Järein niistä on välikysymyksen esittäminen. Välikysymystä tulee kuitenkin käyttää harkiten. Ei voi olla välttymättä ajatukselta, että kuluneen syksyn aikana välikysymys on kokenut inflaation. Välikysymyksiä on tehtailtu harva se viikko, hän totesi.
Kivelän mukaan useampaan otteeseen on perustellusti herännyt epäilys siitä, miten tosissaan oppositio on välikysymyksiä viljellessään.
– Tällä kertaa on täydellisen selvää, ettei yksikään välikysymyksen allekirjoittajista usko mahdollisuuteen kaataa hallitus välikysymyksen avulla. Tärkeintä lienee ollut se, että saadaanpa hallitus vielä kertaalleen framille vastaamaan välikysymykseen ennen eduskunnan siirtymistä joulutauolle, Kivelä sivalsi.
Kuluneen syksyn aikana välikysymyksiä on tehty peräti viisi. Kivelä kaivoi sen verran historiaa, että hallitus on kaatunut eduskunnan esittämään epäluottamuslauseeseen viimeksi 1950-luvulla.
– Yksittäinen ministeri taasen on saanut eron eduskunnan esittämän epäluottamuslauseen seurauksena viimeksi vuonna 1948, kun kokoomuksen johdolla esitettiin epäluottamusta SKDL:ää edustaneelle sisäministeri Yrjö Leinolle.
– Tänään, ainakin TV-draaman ja kotimaisen kirjallisuuden ystäville, varsin ajankohtaiselle henkilölle. Meitä kansan valitsemia syytetään ajoittain näköalattomuudesta ja historiattomuudesta. Lieneekö edustaja (Paavo) Arhinmäellä ja muilla välikysymyksen allekirjoittajilla ollut tarkoituksena muistella historiassa vuosikymmeniä sitten tapahtunutta ja yrittää maksaa potut pottuina, Kivelä veisteli?
Hän kuitenkin totesi, että perussuomalaisten tunnustavan, että eduskunnan on saatava päätöksentekonsa pohjaksi oikeaa tietoa.
– Jotta tämä voisi toteutua, valmistelun on oltava avointa ja totuudenmukaista. Ministeriön vastuulla on, että lainvalmisteluprosessi on asianmukainen ja eduskunta saa oikeaa ja tasapuolista tietoa lainvalmistelusta sekä siitä annetuista lausunnoista. Vastaavasti ministerin on voitava luottaa siihen, että hän saa ministeriönsä virkamiehiltä oikeaa ja asianmukaisesti valmisteltua tietoa, Kivelä sanoi.
Kivelän mukaan perussuomalaiset katsovat, että valtiovarainministeri Alexander Stubb teki virheen esittäessään hallintarekisteriasiaa koskeneessa vastauksessaan eduskunnalle kyselytunnilla paikkansa pitämättömän tiedon.
– Ministeri Stubb on kuitenkin ottanut täyden vastuun tästä virheestään ja pyytänyt toimintaansa anteeksi. Hän on toistanut anteeksipyyntönsä useaan otteeseen sekä tässä salissa, tiedotustilaisuudessa että muualla julkisuudessa. Perussuomalaiset ymmärtävät, että ihmiset tekevät virheitä, ja voivat oppia niistä. Luotamme siihen, että ministeri tarkistaa jatkossa tiedot, joita käyttää vastauksissaan eduskunnalle, ja parantaa myös toimintakäytäntöjä ministeriössään, Kivelä sanoi.
– Me hyväksymme valtiovarainministeri Stubbin tässä salissa esittämän anteeksipyynnön ja ymmärrämme tapahtuneen virheen tahattomuuden. Näin ollen ministeri Stubb, kuten muutkin hallituksen ministerit, nauttii perussuomalaisten eduskuntaryhmän luottamusta, Kimmo Kivelä sanoi.