– Pitää tietää, mitä hyötyä hoidosta ja palveluista on. On tunnettava hoitojen terveydellinen ja taloudellinen arvo sekä se, mitkä asiat ohjaavat terveyspalveluita: raha, tieto vai arvot, Terveysfoorumissa kysyttiin?
Suomessa valtiovalta ohjaa ja valvoo hoitoon pääsyn määräaikoja, mutta ei osallistujien mielestä ota selkeästi kantaa palveluvalikoimaan eikä palveluiden sisältöön ja vaikuttavuuteen.
– Taloudelliset tekijät eivät voi yksin ohjata päätöksentekoa. On otettava huomioon yhteiskunnassa vallitsevat arvot. Yksin arvojen varassa ei kuitenkaan voi toimia, sillä jokainen päätös maksaa, useiden puheenvuorojen sisältöä kiteytti tutkimusprofessori Markku Pekurinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL).
Hän peräänkuulutti priorisoinnin pelisääntöjä.
– Valintoja tehdään koko ajan, niitä ei voi välttää. Nyt näitä valintoja ohjaavat periaatteet ja näkökulmat ovat epäselviä ja päätöksenteko pirstaleista. On myös tiedostettava, että päätöksiin vaikuttavat eri näkökulmat voivat olla hyvin erilaisia. Potilaat, lääkärit ja muu ammattihenkilöstö sekä kuntien ja rahoituksen päättäjät saattavat painottaa hyvinkin erilaisia asioita, Pekurinen sanoi.
EU:n Potilasdirektiivin mukaan potilas saa jatkossa hakea vapaasti terveyspalveluja toisesta EU-maasta. Terveydenhuollon palveluvalikoima on Pekurisen mielestä määriteltävä, jotta tiedettäisiin, minkälaisen ulkomailla annetun hoidon kustannuksista potilas on oikeutettu korvaukseen.
– Siinä on tarkasteltava sekä tehokkuutta että oikeudenmukaisuutta. Potilasdirektiivin voimaantulon myötä joudutaan myös Suomessa avoimesti määrittelemään, mitä terveyspalveluja julkisista varoista korvataan ja mitä ei. Aiheesta käytävän keskustelun on oltava avointa ja analyyttistä, hän painotti.
Terveysfoorumi kokoaa vuosittain yhteen terveydenhuollon ja terveyspolitiikan asiantuntijoita ja päättäjiä. Sen tavoitteena on edistää aitoa ja avointa priorisointikeskustelua. Tämänkertaiseen tilaisuuteen osallistui noin 140 suomalaisen terveyspolitiikan vaikuttajaa.