Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan lähes puolet suomalaisista on sitä mieltä, että julkisten tilojen siivouksessa käytetään liikaa voimakkaita desinfiointiaineita.
Koronapandemian aikana julkisten tilojen pintoja on Suomessa desinfioitu enemmän kuin koskaan, jopa useita kertoja päivässä. Pintojen puhdistamiseen kaivataan yhä enemmän kemikaalivapaita ratkaisuja.
– Miltei joka toinen suomalainen eli 45,5 prosenttia on sitä mieltä, että julkisten tilojen siivouksessa käytetään nykyään liikaa voimakkaita desinfiointiaineita. Lähes viidesosa eli 16,9 prosenttia toivoo, että siivouksessa ei käytettäisi tällaisia aineita ollenkaan, Nanoksi Finlandin operatiivinen johtaja Jukka Laks toteaa tiedotteessa.
– Vain murto-osa eli 6,9 prosenttia käyttäisi nykyistä vahvempia siivousaineita, Laks jatkaa.
Vahvojen desinfiointiaineiden toistuva käyttäminen voi lopulta lisätä mikrobien vastustuskykyä. Antibioottien tehon heikkeneminen on johtanut MRSA-sairaalabakteerien kaltaisten uhkien syntyyn.
Superbakteeriksi kutsuttu MRSA voi selvitä pinnoilla jopa kuukausia. Se aiheuttaa Suomessa keskimäärin 1 300 tartuntaa vuodessa.
– Julkisissa tiloissa on yllättävän paljon erilaisia kosketuspintoja, enemmän kuin moni meistä osaa kuvitella. Esimerkiksi tuolien tekstiilipinnat, istuinten käsi- ja selkänojat ja kauppojen kylmäaltaiden reunat ovat myös kasvualustoja erilaisille viruksille ja bakteereille, kun niihin kosketaan, Jukka Laks sanoo.
Hapetusreaktio voi tuhota mikrobit
Hänen mukaansa esimerkiksi nanoteknologiaan pohjautuva valokatalyyttinen pinnoitus on kemikaalivapaa keino tuhota mikrobit pinnoilta.
– Se desinfioi kosketuspinnan, kun siihen kohdistuu valoa, minkä vuoksi ilmiötä sanotaan valokatalyysiksi. Pinnoitus tuhoaa mikrobit kokonaan hapetusreaktiolla, joten niistä ei voi tulla vastustuskykyisiä, Laks kertoo.
Valokatalyyttisia pinnoitteita on käytetty jo vuosia rakennusten ulkopinnoilla kuten seinissä ja ikkunoissa pitämään ne puhtaana. Valokatalyysia käytetään yleisesti puhdistettaessa vettä ja ilmaa erilaisista haitta-aineista.
Bilendin toteuttamaan kyselyyn vastasi yhteensä tuhat suomalaista kesäkuun aikana.