Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia on mahdollista karsia 1,8–2,6 miljardia euroa ilman, että palveluiden tasoon oleellisesti puututaan, käy ilmi Aalto yliopiston tutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan säästö onnistuu tuotantorakenteita kehittämällä. Mallia on syytä ottaa niistä kunnista ja alueista, joissa asiat jo hoidetaan tehokkaasti. Aalto yliopiston laskelmat osoittavat kunta-, sairaanhoitopiiri- ja ERVA-aluekohtaisesti, minkä suuruisiin säästöihin eri malleilla voidaan päästä.
Kustannuserot johtuvat erilaisista tuotantorakenteista
Kustannukset vaihtelevat Suomessa merkittävästi kunnittain ja alueittain. Tutkimuksessa todetaan, että kustannuserot johtuvat eroista tarjotuissa palveluissa ja erilaisista tuotantorakenteista – eivät niinkään sairastavuudesta tai ikärakenteesta.
Tutkimuksen mukaan sote-uudistuksessa palveluiden tavoitetasot on määriteltävä poliittisesti. Kustannuksille on myös asettava yläraja parhaiden käytäntöjen mukaan.
”Niitä kuntia ja alueita, jotka ovat hoitaneet palvelut tehokkaasti, ei pidä panna maksamaan kalliiden alueiden kustannuksia automaattisesti”, tutkimus kertoo.
”On luotava kaksiosainen sote-maksu: Kaikille samansuuruinen perusmaksu ja tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän aluetta varten kerättävä lisämaksu. Perusmaksuun tulee sisällyttää yhteiset kustannukset, koulutus ja haja-asustusalueiden eritysolosuhteita varten kaikilta alueilta kerättävä lisämaksu.
Tähän mennessä sote-uudistuksen kustannusvaikutuksista on ollut esillä 4.joulukuuta 2014 julkaistu laskelma. Sen mukaan uudistuksella kasvatetaan kokonaiskustannuksia.
”Suomen kansantalouden tila huomioon ottaen sote-uudistusta on arvioitava myös niin, että nykyistä kustannustasoa alennetaan”, tutkimus toteaa.
Tutkimushankkeen johtajana on toiminut professori Teemu Malmi ja tutkijoina KTM Petra Kinnula, DI, KTM Iiris Riippa, sekä professori Erkki Vauramo.
Tutkimusta rahoitti Kunnallisalan kehittämissäätiö Kaks ja yhdeksän sairaanhoitopiiriä.
Lue koko tutkimus täältä.