Professori Mika Kivimäki Helsingin yliopistosta ja Työterveyslaitoksesta johti kansainvälistä tutkimusta, jossa selvitettiin pitkien työviikkojen vaikutusta terveyteen. Tutkijat tekivät systemaattisen katsauksen ja meta-analyysin kaikesta tutkimustiedosta, jota aiheesta oli saatavissa.
Tutkimus julkaistiin Lancet -lehdessä.
Sydän- ja verisuonisairauden riskiä arvioitiin 25 tutkimuksessa kootun aineiston perusteella; mukana oli yhteensä 603 838 miestä ja naista Euroopasta, USA:sta ja Australiasta. Seuranta-aika oli keskimäärin 8,5 vuotta.
Tutkijat havaitsivat, että vähintään 55-tuntista työviikkoa tekevillä oli 13 prosenttia suurempi riski saada sydäninfarkti tai kuolla sydäntautiin kuin 35–40 tuntia viikossa työskentelevillä riippumatta iästä, sukupuolesta ja sosioekonomisesta asemasta.
Pitkää työpäivää tekevien kohonnut aivohalvauksen riski havaittiin 17 tutkimusaineiston analyysissa. Aineistossa oli mukana 528 908 miestä ja naista. Tutkittavia seurattiin hieman yli 7 vuoden ajan. Yli 55 tuntia viikossa työskentelevillä oli 33 prosenttia suurempi riski saada aivohalvaus kuin niillä, jotka tekivät normaalipituista työviikkoa.
Yhteys säilyi, vaikka analyysissa huomioitiin tupakointi, alkoholinkulutus ja fyysinen aktiivisuus sekä tavanomaiset sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät, kuten verenpaine ja korkea kolesteroli. Suurin osa aivohalvauksista oli aivoinfarkteja.
”Mitä pitempää työviikkoa ihmiset tekivät, sitä korkeammaksi aivohalvauksen riski nousi. Esimerkiksi 41–48 tuntia viikossa työskentelevillä oli 10 prosenttia korkeampi sairastumisriski kuin 35–40 tuntia viikossa työskentelevillä, ja 49–54 tuntia viikossa työskentelevillä riski oli 27 prosenttia korkeampi”, Mika Kivimäki kertoo Helsingin yliopiston tiedotteessa.
Kivimäki korostaa, että vielä ei tiedetä, mitkä syyt ovat pitempää työviikkoa tekevien kohonneen sairastumisriskin takana.
”On mahdollista, että pitkää työpäivää tekevät eivät ehdi riittävästi panostamaan terveellisiin elintapoihin ja pitkien työpäivien yhdistyminen stressiin on tietysti terveyden kannalta huono yhdistelmä”, Kivimäki sanoo.
Hänen mukaansa pitkää päivää tekevien olisi erityisen tärkeää huolehtia siitä, että verenpaine ja veren kolesteroli- ja glukoosiarvot pysyvät terveellisissä rajoissa.
”Liikunta, tupakoimattomuus ja terveellinen ruokavalio auttavat tässä asiassa”, Kivimäki toteaa.
OECD-maissa keskimäärin 12 prosenttia työssä olevista miehistä ja viisi prosenttia työssä olevista naisista tekee yli 50 tunnin työviikkoa.