Historia-alan yrittäjä Teemu Keskisarja arvelee Ilta-Sanomissa julkaistussa kolumnissaan, että hyvinvointivaltion konkurssi on väistämätön.
– Suomesta tulee yökastelijavaltio. Lakkojen ja pakkolakien syksynä 2022 vedämme viimeisiä kauneusuniamme. Heräämme litimärissä lakanoissa, joita kukaan ei vaihda ja pese.
Yhteiskunta ei Keskisarjan mukaan enää jaksa ”kannatella meitä kumarilla harteillaan”.
– Parahin lukija, näetkö sinä semmoisen tulevaisuuden, jossa kymmentä lahoa ukkoa ja akkaa kohti mitoittuu yksikään hoituri? Kuka mokoman työn tekee, on minulle arvoitus. Nuorisollamme siintävät edessä ihan muut uraputket. Maahanmuuton rohtoja huoltosuhteeseen on jo kokeiltu toivottomin tuloksin. Jos halukkaita ihmetyöläisiä kotoa ja kaukaa löytyisikin, julkinen talous ei niitä jaksa maksaa, hän kirjoittaa.
– Meitä odottavat ”sopeuttamistoimet”. En tarkoita poliitikkojen lailla 100 miljoonan siirtoa laarista toiseen ja kompensaatioita. Vaan sopeutumista siihen, että julkisrahoitteinen hoiva vähenee kehdosta hautaan ja monissa välitiloissa lakkaa.
Historioitsija kysyy kehtaammeko vihoitella yhteiskunnalle ”leikkauksista”, ”syrjäytymisestä” ja ”eriarvoistumisesta”.
– Yli 50 vuotta olen ollut järjestyneen yhteiskunnan jäsen, mutta en edelleenkään käsitä, kuinka kaikkeus kohoaa ja pysyy pystyssä. Lähiössä ja syrjäkylässä jokainen asumus on parempi kuin 1700-luvun kreivin kartano tai everstin puustelli. Koulut, päiväkodit, urheilukentät, palvelutalot, terveysasemat, kirjastot… En minä ainakaan tätä hyvyyttä ansaitse höpöjuttujen kyhäilyllä.
Historioitsijan mainitsema ”yökastelijavaltio” ei ole hänen mukaansa kuitenkaan maailmanloppu tai edes kansallisonnettomuus ja humanitaarinen katastrofi.
– Yhteiskunnan pienentyminen tarjoaa tilaa ihmisten isoille hyveille, hän toteaa.
– Yökastelijavaltiossa toimeliaat aikuiset hoivaavat itse ikäloppuja omaisiaan ihan ilmaiseksi. Mummo ja vaari muuttavat syytingille autotalliin tai kerrostalokolmion saunaan. Kuulostaa kamalalta! No, noin on maailma maannut kautta aikain. Ylipäätään vahvoilla on kyky auttaa heikkoja muutenkin kuin vastentahtoisesti veroja maksamalla. Hyvinvointivaltion ei-kenenkään-velkarahaa korvaa yökastelijavaltiossa lähimmäisenrakkaus.
