Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen eläkejohtaja Outi Pekkarisen mukaan eläkkeestä maksettavan verotuksen taso tulee monelle yllätyksenä.
Verojen määrä vaikuttaa suoraan eläkettä saavan tulotasoon. Pekkarisen mukaan maksettavien verojen määrään liittyy selvästi enemmän epätietoisuutta kuin esimerkiksi tulevan eläkkeen määrään.
– Eläketulo on verotuksessa ansiotuloa, kuten palkka- ja yrittäjätulotkin, Pekkarinen kommentoi Talouselämän julkaisemassa Tänään töissä -ohjelmassa.
Eläketulo on verotuksessa ansiotuloa, kuten palkka- ja yrittäjätulotkin. Eläketuloista maksetaan valtion tuloveroa, kunnallisveroa, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua, kirkollisveroa sekä Yle-veroa.
Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kanniston mukaan tulevaa eläkkeen määrää ja sen vaikutuksia tulotasoon kannattaa alkaa pohtia muutamia vuosia ennen eläkkeelle siirtymistä. Liian nuorena eläkettä ei kannata murehtia, mutta valmistautumiseenkin on hyvä varata aikaa.
– Ei esimerkiksi kannata ottaa isoja lainoja, koska kyllä tulotaso joka tapauksessa vähän laskee. Eläke ei ole yhtä iso kuin palkka. Kannattaa myös orientoitua siihen, että vapaa-aikaa tulee rutkasti lisää, Kannisto toteaa.
Vuonna 1954 ja sitä ennen syntyneet voivat jäädä vanhuuseläkkeelle aikaisintaan täytettyään 63 vuotta. Vuonna 1955 ja sitä myöhemmin syntyneillä vanhuuseläkeikä nousee tasaisesti kolme kuukautta vuodessa, kunnes saavutetaan 65 vuoden eläkeikä. Vuonna 1962–64 syntyneiden vanhuuseläkeiän alaraja on 65 vuotta.
Osittaiselle vanhuuseläkkeelle voi jäädä nykyisin 61-vuotiaana. Eläkkeen voi ottaa, kun muuta omaan työhön perustuvaa eläkettä ei ole myönnetty.