Tilastokeskuksen mukaan ulosottovelallisia oli vuonna 2022 peräti 570 070 vuoden aikana. Vaikka noin puolet ulosotossa olevista maksaa velkansa lähes saman tien, osalla on edessään vuosikymmenien kurimus, kertoo Talouselämä.
Ulosottovelkoja voidaan periä pisimmillään 25 vuoden ajan riippuen muun muassa siitä, onko velkoja luonnollinen henkilö tai ei.
– Ulosotto on hyvin yleistä Suomessa. Noin kymmenen prosenttia suomalaisista on vuoden aikana ulosotossa, parhaassa työiässä olevien osuus peräti 15 prosenttia, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij sanoo Talouselämälle.
Etlan, Laboren ja Helsingin yliopiston yhteishankkeessa on tutkittu ulosoton syitä ja vaikutuksia. Tutkimuksessa tarkastellaan työpaikan menetyksen vaikutuksia joutua ulosottoon.
– Työpaikan menettämisen seurauksena todennäköisyys joutua ulosottoon kasvaa jopa 20 prosenttia, ja vaikutus on pitkäkestoinen. Vaikutus on miehillä naisia suurempi ja painottuu vähemmän koulutettujen ryhmään, Maczulskij kertoo.
– Noin puolet Takuusäätiön kyselyyn vastanneista henkilöistä on sanonut, että ulosottoon joutuminen johtuu työpaikan menettämisestä tai tulojen äkillisestä alenemisesta.
Tutkimusryhmällä on parhaillaan menossa tutkimus, jossa selvitetään ulosoton vaikutuksia työn vastaanottamisen kannustimiin.
– Tiedämme, että ulosoton ja heikon työmarkkina-aseman välillä on yhteys, mutta emme voi ainakaan vielä sanoa, että kyseessä on syy-seuraus -suhde, Maczulskij sanoo.
– Oletusarvo on, että varsinkin pienituloisten joukossa ulosotto vähentää kannusteita työllistyä, hän toteaa TE:lle.