Kansainvälisten tutkintojen kanssa liikutaan harmaalla alueella, kertoo Talouselämä. Tutkintonimikkeet ovat epämääräisiä, ja niillä voi olla eri maissa eri merkitys.
Suorahakurekrytoija Momentouksen seniorikonsultti Soili Nepponen on TE:n mukaan törmännyt epäselviin tapauksiin.
Nepponen kertoo rakennusalan tapauksesta, jossa hakijalla oli tutkintotodistus Venäjältä, mutta itse koulua ei ollut ollut pitkään aikaan.
Hänen mukaansa ihmiset valehtelevat tai liioittelevat helpommin kansainvälisiä tutkintojaan.
– Kansainvälisissä tutkinnoissa voi olla osakokonaisuuksia tai tutkintonimikkeitä, jotka ovat harhaanjohtavia. Jos ainoa tutkinto on kansainvälinen tutkinto, pitäisi selvittää, mitä tutkinto pitää sisällään ja vastaako se suomalaista tutkintoa, Soili Nepponen sanoo TE:lle.
Nepposen mukaan osakokonaisuuksista voi saada esimerkiksi diplomin, joka ei ole sama kuin tutkinto, mutta hakija voi esittää sitä tutkintona.