Pitkäaikaistyöttömillä, osatyökykyisillä ja iäkkäillä työttömillä työnhakijoilla oli eniten vaikeuksia saada työ- ja elinkeinotoimiston palvelua koronaepidemian aikana. Asia ilmenee tuoreesta Sosiaalibarometristä.
Kyselyssä TE-toimistojen johdosta 47 prosenttia arvioi, että pitkäaikaistyöttömien palvelutarpeisiin vastattiin huonosti tai melko huonosti. Uusien lomautettujen kohdalla samaa arvioi vain seitsemän prosenttia vastanneista.
– Lomautusten räjähdysmäisen kasvun myötä TE-palvelun resurssit kohdistettiin uusien työnhakijoiden palvelemiseen. Tästä johtuen pidempään työttömänä työnhakijana olleiden tai muutoin enemmän tukea työllistymiseensä tarvitsevien työnhakijoiden palvelutarpeet jäivät toissijaisiksi, THL:n erikoistutkija Peppi Saikku kertoo tiedotteessa.
Palvelujen peruutukset kohdistuivat voimakkaimmin heikossa työmarkkina-asemassa oleville työnhakijoille suunnattuihin palveluihin, kuten työkokeiluihin ja kuntouttavaan työtoimintaan.
Kaikilla ei ole edellytyksiä digiloikkaan
Työllistymistä tukevaa palvelua järjestettiin keväällä pääosin puhelin-, verkko- ja etäpalveluna. Vastaajat kokivat niiden toimineen pääasiassa hyvin. Verkko- ja etäpalvelujen käyttöä halutaan jatkaa.
Tulosten perusteella haavoittuvissa ryhmissä ei välttämättä ole riittäviä taloudellisia tai kielellisiä edellytyksiä tai osaamista digitaalisten palvelujen käyttöön.
– Näihin ryhmiin kuuluneet ovat voineet jäädä ilman palvelua myös niissä tilanteissa, joissa palvelua oli periaatteessa saatavilla, THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo arvioi.
Myös TE-toimistojen johtajat korostivat, että jatkossa verkko- ja etäpalvelun rinnalle tarvitaan kasvokkaista palvelua ja kohtaamista erityisesti silloin, kun asiakkaalla on monia palvelutarpeita.
Työllistämissuunnitelmia laaditaan normaalia vähemmän
Koronaepidemia vaikutti myös työllistymiseen liittyvien suunnitelmien tekemiseen. TE-hallinnossa keskityttiin saamaan uudet työttömät ja lomautetut mahdollisimman nopeasti etuuksien piiriin.
Vajaa kolmannes TE-toimistojen johtajista arvioi, että työllistymissuunnitelmia laaditaan normaalisti tai lähes normaalisti. Yli puolet arvioi suunnitelmia tehtävän selvästi normaalia vähemmän.
– Palvelutarvearviointien ja asiakassuunnitelmien teon viivästyminen yhdistettynä työttömien patoutuneisiin palvelutarpeisiin on huolestuttavaa. Oikea palvelu oikeaan aikaan jää saamatta, mikä osaltaan lisää työttömyyden pitkittymisen riskiä, SOSTEn erityisasiantuntija Päivi Kiiskinen muistuttaa.
Sosiaalibarometri on toteutettu SOSTEn ja THL:n yhteistyönä.