Työtarjousten käytön lisääminen on osa hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa. Uudistus tuli voimaan tämän vuoden alussa.
Avointen työpaikkojen täyttö on tänä vuonna yleisesti hidastunut, mutta työtarjouksesta täytettyjen paikkojen täyttö on analyysin mukaan hidastunut vain vähän. Kun työtarjouksia tehtiin viime vuonna suhteessa avoimiin työpaikkoihin 38 prosenttia, nousi suhdeluku 52 prosenttiin tämän vuoden tammi-huhtikuussa.
Työtarjouksesta täytetyt työpaikat täytetään myös nopeammin kuin muut, analyysissä laskettu tehokkuusero on 60 prosenttiyksikköä työtarjouksen eduksi.
Nuorilla työnhakijoilla työtarjous on analyysin mukaan lyhentänyt sekä työttömyys- että työnhakujaksoja. Yli 50-vuotiaiden osalta vastaavia myönteisiä vaikutuksia ei analyysissä kuitenkaan havaittu.
Työttömyysjaksojen kesto ei myöskään näytä yleisesti lyhenevän työtarjouksen avulla. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan tulokset kertovat siitä, että nopeasti työllistyvät eivät ehdi saada työtarjouksia.
Eniten työtarjouksia saavat keskiasteen koulutetut ja nuoret. Myös työvoimapalvelujen piirissä, koulutuksessa ja työssä olevat työnhakijat saavat aiempaa enemmän työtarjouksia. Vuoden alussa noin puolet työtarjouksista annettiin työttömille.
Suurin työtarjousten määrän kasvu on kohdentunut alle 35-vuotiaille, mutta myös varttuneet saavat työtarjouksia aiempaa enemmän.
Analyysin ovat laatineet Heikki Räisänen ja Simo Järvelä. Analyysi perustuu aineistoihin, joihin sisältyvät noin 1,3 miljoonan avoimen työpaikan ja 750 000 työnhakijan tiedot.