Näin TE-toimistojen johtajat näkevät omat palvelunsa Suomen sosiaali- ja terveys ry:n SOSTE:n tuoreessa Sosiaalibarometrissa.
Sosiaalibarometrissa arvioidaan viime vuoden alussa voimaan tullutta työ- ja elinkeinotoimistojen uudistusta. Siinä palvelut jaettiin kolmeen palvelulinjaan: työnvälitys- ja yrityspalveluihin, osaamisen kehittämispalveluihin ja tuetun työllistymisen palveluihin.
Barometrin mukaan uudistus on parantanut työvoimaa etsivien yritysten palveluita ja TE-toimistojen keskinäistä yhteistyötä. Henkilöasiakkaiden palvelu on sen sijaan heikentynyt.
Henkilöasiakkaista uudistus on hyödyttänyt eniten koulutettuja ja motivoituneita työnhakijoita, jotka eivät tarvitse henkilökohtaista palvelua työllistyäkseen.
– Vähemmälle huomiolle ovat jääneet erityistä tukea tarvitsevat, kuten pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat ja osatyökykyiset, barometri tietää.
TE-uudistuksella oli tarkoitus kehittää erityisesti sähköisiä palveluita. Kuitenkin vain neljännes TE-toimistojen barometriin haastatelluista johtajista arvioi, että sähköiset palvelut vastaavat melko hyvin tai hyvin asiakkaiden tarpeisiin.
Myös henkilökohtainen palvelu saa tylyn arvion. Vain viisi prosenttia johtajista uskoo oman toimistonsa henkilökohtaisen asiakaspalvelun vastaavan hyvin asiakkaiden tarpeisiin.
Kävi päinvastoin kuin oli tarkoitus
TE-toimistojen uudistuksen tavoitteena oli niin ikään yksinkertaistaa palvelua ja selkeyttää palveluvalikoimaa. Toimistojen johtajista 61 prosenttia kuitenkin arvioi, että uudistuksessa on käynyt päinvastoin.
– TE-toimistoja on syytä kehittää palvelemaan riittävästi myös vaikeasti työllistyviä. Ihmisille on rakennettava ehjiä polkuja ei-työsuhteisesta toiminnasta työsuhteiseen työhön, vaatii sosiaali- ja terveysalan kattojärjestön SOSTE:n pääsihteeri Vertti Kiukas.
Käytännössä tämä tarkoittaa ammatillisen kuntoutuksen ja työllistämistoiminnan nykyistä tiiviimpää kytkemistä toisiinsä, räätälöidympiä kuntoutussuunnitelmia, työpaikoilla tapahtuvan työhön valmennuksen lisäämistä sekä lisää niin osatyökykyisille kuin työnantajillekin räätälöityjä palvelukokonaisuuksia, joissa hyödynnetään muun muassa. työhön valmentajia, palkkatukea ja työolosuhteiden järjestelytukea.
– Tämä ei onnistu, elleivät kaikki työllisyyden parissa toimivat tahot tiivistä yhteistyötään. TE-toimistojen yhteistyötä on syytä vahvistaa yhteistyötä niin työeläkelaitosten ja Kelan, yritysten ja järjestöjen kuin kuntien sosiaalitoimenkin kanssa, Vertti Kiukas toteaa.